Kosketuksen, tekstuurien jälkiä
Blogi
Maria Kesti
30. 1. 2010
Korjasin ompelukoneen! Se oli lakannut puolaamasta. Huomasin, että kannen päällä on ruuvit, ja ruuvasin koneen auki. (Sain tosin kantta vain vähän raotettua, kun jokin lärpäke piti sitä vielä kiinni, enkä uskaltanut irrottaa sitä.) Puhaltelin pölyjä ja ruuvasin takaisin, ei auttanut, avasin taas, näin, että jonkin kumisen pitäisi ottaa johonkin hammasrattaaseen kiinni mutta se otti vähän huonosti, jokin metallinen osa irtosi ja putosi, apua, sain sen takaisin kuitenkin, oikein päinkin loppujen lopuksi, ruuvasin taas kiinni, ei se puolannut vieläkään, vetkuttelin vähän sieltä ja vähän täältä ja huomasin, että nyt se tarraa vähitellen kiinni, ja kun vähän vielä vetkutin, se alkoi toimia loistavasti… Tunsin melkein parran alkavan kasvaa, kun esittelin tulosta pojille.
Minulle monimutkaisin kone, jota osaan käyttää ongelmitta, on yleensä virkkuukoukku.
Pojat ompelivat pieniä tyynyjä kuopukselle. Minä tein uusiksi puolison joululahja-korvalappulippistä, josta oli tullut liian pieni.
7. 12. 2009
Tässä on meidän pienimmän talvimyssy. Se on karvainen ja pehmeä ja paksu.
Heti pitäisi tehdä näitä myssyjä lisää! Senhän voisi tehdä pidempänä mutta ilman takapalaa, niin että se olisi selkeämmin hilkka… Sen voisi tehdä leveämmällä takapalalla ja siihen voisi kutoa aina-oikein-neuleella pupunkorvat…
23. 11. 2009
Kaulaliina pääsi pari päivää sitten kaulaan. Siitä tuli ihan hieno, paitsi että se on liian kapea ja ohut. Muistin myös reunoja virkatessani, että raitakaulaliina pitäisi kutoa kaksinkertaiseksi, jotta lärpäkelangat jäisivät vuorin sisään.
Hapsuihin laitoin joukkoon heijastinnauhaa, ja ne loistavat pimeässä.
Sitten pääsin vihdoin ja viimein kutomaan pienimmän myssyä. Tässä on siitä tunnelmakuvia.
14. 11. 2009
Sain puolipotkuhousut miesten vanhoista kalsareista valmiiksi. Ensimmäisessä kuvassa niitä vielä tehdään.
Jos joku innostuu samasta ideasta, kannattaa huomata, että ilman kaavaa etu- ja takapuoli ovat samanlaisia. Pyllylle jää siis liian vähän tilaa. Joustavassa materiaalissa pyllyttömyys ei haittaa.
12. 11. 2009
Innostuin taas käsitöistä. Sain houkuttelevan ajatuksen kuopuksen myssyksi, enkä anna itselleni lupaa aloittaa sitä, ennen kuin olen saanut edelliset pois alta. Tässä näkyy kaulaliina, joka on tulossa neljäsluokkalaiselle pojalle.
Aloitin kaulaliinan viime kesänä poikien uimakoulurannalla, koska tarvitsin kassiin mahtuvan käsityön mukaan. En ottanut huomioon, että tämän käsityön kanssa on raahattava kainalossa samalla säkillistä erilaisia lankoja.
Seuraavassa kuvassa on raitaneule, jonka aloitin… apua, öö, neljä vuotta sitten. Tarvitsin käsityön, koska halusin katsoa yöllä ennen nukkumaanmenoa yhden Jane Austenin kirjoista tehdystä elokuvasta pätkiä ja kaipasin käsille työtä samalla..
Tykästyin raitaideaani ja toistin sitä sitten kaikissa muissa käsitöissä, mutta tätä paitaa en ole jaksanut millään saada valmiiksi.
Luulin, että miehustasta tuli liian lyhyt ja hihoista pitkät ja siksi huvitus meni alamäkeä, mutta nyt kun olen kursimassa sitä kokoon, mallissa ei olekaan mitään vikaa.
Raidoista otin vähän lähikuvaa.
Elämää nähneistä Ruskovillan pitkistä villakalsareista olisi tarkoitus tulla pikkuisimmalle puolipotkuhousut.
En jaksanut etsiä ja piirtää kaavoja, joten ratkaisin asian näin. Pöksyistä kun nyt joka tapauksessa on tulossa vähän vinksinvonksin-potkuhousut… Haarakiilaa en leikannut lainkaan, mutta jalkapohjan leikkasin omaksi kappaleekseen.