Pohdintaa ja ideoita rakentamisesta

Ovet

Haluaisin käyttää talossamme vanhoja ovia, satavuotiaita ja niin poispäin, mutta niiden oudot mitat voivat takkuunnuttaa pohjapiirustuksen suunnittelua, karmeja ei välttämättä ole ovien kainalossa, etukäteisunelmoinnin vuoksi olisi kiva hahmotella huoneita jonkinlaisen valmiin oviajatuksen kanssa, ja vanhat ovet pitäisi oikeastaan olla jo hankittuna, jotta pohjapiirustuksen mitat täsmäisivät myöhemmin. Lisäksi kotikaupungissamme KAIKKIEN ovien on oltava vähintään 90 senttiä leveitä, vaate- ja vastaavia komeroita lukuunottamatta.

Komeroihin haluaisin mahdollisimman ei-ovimaiset ovet, itse rakennetut , varsinkin, kun komerot tulevat yläkerrassa sen verran lähelle kaltevaa kattoa, että ovet täytyy ehkä tehdä vinoiksi yläpäästä. Tarvitsemme talon viimeistelyvaiheeseen jonkun ulkopuolisen nikkaroijan, joka osaa toteuttaa nämä oudot toiveemme niin, että hän ei yritä tehdä niitä liian viimeistellysti vaan osaa jättää ne karkeiksi ja kömpelöiksi.

Eduxilla on aika hauskoja ulko-ovia, ja pariovista viehätyin Antoniin, tavallisista ulko-ovista Iidaan ja Fannyyn. Ovet eivät ole puuta vaan jotain muuta, mikä herättää aina epäilyni. (Verkkosivuilla kertakäyttölautanenkin voi näyttää antiikilta.) Sisäovista Sylvia on malli, joka ärsyttää minua vähiten. Paneeliovina Edux esitteli Maritan, jossa on pieni ikkuna, ja mietin, voisiko sitä käyttää saunan ovena. (Paneeliovet jostain syystä esitellään aina vain varaston ja mökin ovina.) Vino ovikin Eduxilta löytyy: Ville. Ovet voisi maalata Osmon väreillä, jotta värimaailma sointuisi yhteen muun talon kanssa.

Sain selville, että puutarhaovet tarkoittavat parvekeovia, ja niistä Satu ja Suvi voisivat sopia meille.

Sisäovista Taloon.com myy Jeld-Wenin valkoista ja mäntypeiliovea, jotka ovat kunnon puuta. Hinta on 119–145 euroa. Fenestran sivuilla on myös ovia puusta (esimerkiksi mallit HS303, HS101, HS201), ja niiden hinta on 160–200 euroa.

Vihannolla on vähän turhankin prameita puisia ulko-ovia. Heillä on liike Kuusistossa, Kaarinassa. Jeld-Wenin omilla sivuilla esitellään oikein hauskannäköisiä ulko-ovia ja -pariovia. Ulko-ovista pidin mallista C1801 W48, pari-ulko-ovista C1850 (ikkunaton), C1881 W45-pariovesta ja C1881 W91-pariovesta. Sisäovista Jeld-Wenillä on monta aidosta puusta tehtyä mallistoa, ja niistä pidin mäntytrendiovista (malleista 1P2P ja 1P2P3P4P).

Honka on käyttänyt joissain rakennuksissaan Matti-Ovia, jotka eivät myy lainkaan ulko-ovia. Sisäovien valikoima on pienehkö, mutta materiaali on puuta ja ainakin arki 3P Oksamännyn ja Line 1P:n pähkinän kelpuuttaisin meille. Valkoisten ovien muoto on Matti-Ovilla myös kaunis, mutta pinta näyttää muoviselta.

Skaalalla on myös mukavia ovia, joista saa täyden kuvan vasta pdf-esitteiden avulla. Ilmeisesti ovet ovat puisia. Skaala Tradia -sisäovista pidin malleista SO201T ja SO203T, ja DIP on ainoa ikkunaton sisälle tuleva pariovi, johon olen törmännyt ja josta olen pitänyt. Skaala Familia -sarjasta kelpuuttaisin mallin SO308F:n. Ulko-ovista Osby-malliston 6520 Mora (yksiovinen) oli kiva. Skaalalla myydään myös kosteaan tilaan omia ovia, mitä en ole nähnyt muilla. Peiliovi niistä oli oikein kiva.

Huomasin muuten, että verkosta sai HonkaLook-pdf-esitteen, jossa esitellään Hongan talojen pikkusälä-vaihtoehtoja. Sitä ei jostain syystä löydy ladattavaksi Hongan omilta sivuilta. Nyt, kun olen kohninut yksityiskohtaisesti verkon kaikki ovimallit läpi, päädynkin siihen, että ehkä Hongan ovien vakiomallistot ovat ihan sopivia meille… Vaihtoehtoja ei ole monta, mutta mikään ulko- tai sisäovista ei saa niskakarvojani pystyyn. Ainakin ovet ovat kunnon puuta! Lisäksi sain Hongalta erityisesitteitä ovista, joten minulla on yksityiskohtaisia tietojakin… Parvekkeen ovista Hongalla on kauneimmat näkemäni vaihtoehdot. Ulko-ovista valitsin molempiin HIT-mallin 4R-oven. Alun perin ajattelin etuoveksi sitä pariovena (80 cm + 80 cm), mutta se olisi niin järkälemäinen ilmestys, että päädyin vain tavalliseen oveen, 100 senttimetriä leveään. Valitsin oviin vinolaudoituksen, ja 4R-mallissa on yläosassa aina neliönmallinen ruutuikkuna. Ulko-ovia voi sävyttää Hongan kuultoväreillä, jotka jättävät puun syyt näkyviin. Ovien pituus voi olla 190 tai 210 senttiä, ja mietin, kumpi vaihtoehto on parempi. Sisäovista minua miellytti kaksi perusmallia, Elegant eli VOP (kaksipeilinen) ja Classic eli PVO (kolmipeilinen). Näitä ovia saa myös 160 senttimetriä korkeina, ja se voi olla hauska ratkaisu vaatekomeroihin, ja silloin ovi voisi olla niinkin kapea kuin 70 cm. Elegant-oviin on mahdollista saada eri värisiä Hongan kuultokäsittelyjä, mutta Classic-ovea on vain puun oman pinnan näyttävästi. (Valkoisella peittävästi maalatut ovat meillä poissa laskuista.) Porstuasta varsinaiseen taloon on tulossa PVO-4R-malli, joka on vähän niin kuin kolmipeilinen peiliovi mutta ylimmässä peilissä on ruutuikkuna. Hongan saunan ovista en pidä, mutta en pidä muistakaan tarjolla olevista, joten LSO (lasiovi, jossa on vähän niin kuin kolme ikkunaruutua) kelvatkoon. Parvekkeen oveen valitsin terassioven DKT, jossa on iso ruutuikkuna ja puupeilialaosa, ja sen oven korkeus olkoon 190.

Saakohan Hongan ovia tilattua erikseen, jos ei hankkisikaan Hongan taloa? Kysyä varmaan voi. Esite on tutustumisen arvoinen kenelle tahansa.

Wanhan Wallankumous -liikkeessä Turussa myytiin verkon mukaan upeita vanhoja peiliovia 80–100:n euron ja pariovia 300-400 euron hinnalla, ja niitä voisin harkita. Täytyy vielä ottaa selvää, onko niissä karmit mukana, koska ilman karmeja niitä on kallista asentaa paikalleen. Erityisesti makuuhuoneeseen haluaisin vanhat pariovet.

Hongan sisäovet on lakattu, mikä on hiukan huono juttu. Osmo ei käy niille silloin. Täytyy kysyä, saako sisäovia puuvalmiina. Hongan ulko-ovet saa myös maalattuina, mutta puun syyt eivät silloin näy.

Saunan oveen sain hauskan idean. En pidä mistään saunanovista, ja valitsin paremman puutteessa sellaisen Hongan kökön saunanoven, jossa on vähän niin kuin kolme ikkunaruutua. Saisikohan siihen kiinnitettyä siististi yhden pitkän laudan keskelle niin, että ovi näyttäisi vähän kuusiruutuiselta ikkunalta?

Hongalla ei ole HonkaLook-pdf:n mukaan saunanovea vakiosti 90 senttiä leveänä, kun taas kaupunkimme vaatii sitä niin leveäksi. En nyt oikeastaan olisi varma, haluanko oikein teettää niin leveän oven (ja maksaa siitä teetätyksen hintaa), kun en muutenkaan pidä saunanovista. 90 senttiä leveitä saunanovia näyttäisi olevan myös todella vähän ainakin verkossa myynnissä. Ovikauppa.com:lta löytyi yksi lasiovi, joka voisi menetellä (99 euroa).

Hongan saunanovi muuten näyttää täyspitkältä. Haluaisin kuitenkin ilmanvaihdon vuoksi saunan oven alle kunnon välin, 10–20 cm korkean. Onkohan sellaisia ovia olemassa, joiden kanssa se onnistuisi? Verkon mukaan sellaisia ei ainakaan tunnuttaisi myytävän missään. Joku vinkkasi, että jos saunassa ei ilma vaihdu tarpeeksi, kannattaa laittaa oveen hakanen, joka pitää oven auki 1/2-1 sentin verran. Varmaan voi myös tehdä niin, että hankkii 190 cm korkean oven mutta 210 cm korkean oviaukon, jolloin alalaitaan jäisi sitten kunnon kolo. Ja näin meidän talon kohdalla tehtiinkin.

Ovikauppa Ermalla on puinen saunanovi myynnissä, ja sitä saa myös 90×190 cm kokoisena. En tiedä sen hintaa. Liike on – Oulaisissa.

Kaarinassa on Suomen puutukku Oy, ja siellä on mainioita puisia ovia myynnissä. Yhdessä on pyöreä ikkuna, ja se voisi sopia meidän veneenkansi-lattiaamme…

Hongan valikoimissa on enää vain kokolasiset ovet, ja niitä saa kyllä haluamamme kokoisina. En kuitenkaan halua kokolasista.

Puisia saunanovia on vähän huonosti markkinoilla, ja käytetyt ovat kaikki liian kapeita. Voisikohan saunan oven tehdä itse, vai vaaditaanko siihen jotain erityistä? Verkosta löysin vihdoin ja viimein puisia saunanovia Vihdalta, joka valmistaa 9×19-kokoa olevia erikoistilauksesta. Ovia myy muun muassa RTV-yhtymä, Prismat, Rautiat ja K-Raudat, Puukeskus. Hmm, ja näköjään Sarokkaallakin on myynnissä paneloitu saunanovi, 9×19-kokoa, 169 euron hinnalla. Muitakin liikkeitä näköjään löytyy googlaamalla ”paneloitu saunan ovi”, mutta hinnat ovat kalliimpia kuin Sarokkaalla ja kokoa 9×19 on vaikea löytää.

Helat

Hongan ovenkahvoista en järin pidä. Elegant-sarja menisi muuten, mutta niiden tanakka messinginväri voi alkaa rasittaa. Luulen, että ikkunoihin voisin laittaa kahvoiksi Elegant-kahvat, mutta oviin en voi ottaa HonkaLook-mallistosta yhtäkään…

Kun kävin kurkistelemassa vetimiä verkosta, löysin sellaisen sivuston kuin Fasetti.fi. Siellä myydään myös verkon kautta antiikkiroinaa ja vanhaan tapaan tehtyä roinaa. Siellä oli myytävänä muun antiikin lisäksi heloja mutta ei varsinaisia kahvoja. Hinnat eivät olleet päätähuimaavia. Sellaisella liikkeellä kuin Helamestarit oy oli todella hauskoja kahvoja, joiden halvimmat olivat 10 euron hintaisia. Halvimmista kahvoista pidin malleista 1191 ja 685 ja 1560 (pisaranmallisuutta, 24 €, 17 €, 20 €), 682 ja 1570 ja 1575 (puuosia kahvassa, 16 € ja 10 €), LH091 (suora, 18 €). Sivut ovat hiukan sekavat. Metallin ja puuosien värejä on monta, ja pidän kaikista. Ulko-ovien kahvoista pidin vain mallista 1873 (37 €) ja mallista 1188, värinä antiikki tai oksidoitu, hinta 38 euroa. Tyyli on riittävän hillitysti pramea.

Halvin verkosta löytämäni sisäoven kahva maksoi 5 euroa Ovikauppa.com:illa. Siellä oli hienojakin kahvoja (sisäovien kahvoista viehättävä oli A1803, joka on pelkistetty vänkyrä ja maksaa 16 euroa, Sanna, joka on kuhmuinen koukerokahva, 14 €. Ulko-ovista hauska oli A2000, moderninmuheva kahva, 25 euroa, ja A980, kulmikas, 15 euroa). Rautian sivuilla oli perus-rautakauppa-kahvoja, joskaan hintoja ei ollut esillä. Ulko-oven kahvoja en huolisi, mutta sisäovien vetimistä Handy 622 oli hieno, suoralinjainen ja kaareva. Peruspikkusievä puuosainen kahva oli 607. K-raudan sivuilla oli sama esite. Pislan kahvoja on monella myynnissä, ja niistä kelpuuttaisin vain peruspikkusievän puuosaisen kahvan nimeltä Henna. Clas Ohlsonin sivuilla oli Martinelle-sisäoven-kahvoja (vajaa 18 euroa), joista kolme puhutteli minua paljon. Biltemastakin löytyi erittäin kivoja ovenkahvoja (noin 14 euroa), mutta biltema-laatu ei ole kaikkein parhain… Rakennusapteekki myy tietenkin hienoja, vanhojen mallien mukaan tehtyjä kahvoja, mutta hinta on usein melko kova. Kohtuuhintaisia löytyy muutama, mutta ei halpoja.

Bauhausissa on erittäin paljon hauskannäköisiä kahvoja myytävänä. Yksinkertaisista malleista pidin ainoastaan London-merkkisestä (16.50 euroa). Puuosainen ja sievä kahva on numero 607 (messinkin metalliosa, valkoinen puuosa, 10,80 euroa) ja numero 628 (samantapainen), 12, 30 euroa. Abloyllakin on samantapainen, 14,90 euroa. Aivan upea, vanhanaikainen painike on nimeltään Beslagsboden B250GNS, Tin-pinnoitettu, 15,90 euroa. Bauhausin ulko-oven kahvoista pidin vain yhdestä, saman merkin. Se on yksinkertaisempi kuin edellinen, oksidoitu, messinkinen, (B155), 61 euroa.

Lähdin katselemaan myös vessan ovien vääntimiä, ja ne ovat pääasiassa aika kamalia. Helamestarit Oy:lla on hauska pitkäkilpi, jossa on sekä kahva että vessanväännin, ja hinta on koko kokonaisuudesta 45 euroa. Väliovien kilpien kohdalla Helamestarit esittelee monenlaisia vessanoven vääntimiä, mutta niissä ei ole oikeastaan muuta eroa tavallisiin vääntimiin kuin materiaali. Alustavasti meille voisi tulla vessanvääntimet 1782 ja 1682 (17–18 €), valuraudan näköisinä. Ulko-ovien kilpien kohdalta löytyy lisää koukeroisia vessanvääntimiä (luulisin), mutta ne ovat silti edelleen vessannupin näköisiä. Biltemassa myydään 8:lla eurolla kohtuullisen normaalityylikästä wc:n väännintä. Verkon rautakaupoissa myydään peruskamalia vessanoven vääntimiä 8–20 eurolla. Ovikauppa.com:illa oli halvin wc-väännin (6,50) ja toisaalta ehkä minua eniten miellyttävä, Antiikki nimeltään (10 euroa). Lähi-Praktiassamme oli myös kuuden euron vessannuppeja ja huomattavasti kalliimpiakin.

Nytpä tiedän. En halua meille vessanvääntimiä lainkaan. Meille tulee haka. Yksi takorautainen haka meillä odottaa jo varastossa, ja lähi-Praktiassamme näin 7:llä eurolla vale-takorautaisia hakoja. Sellaiset meille tulee!

Lähirautakauppamme pieneen valikoimaan kuului myös kamarinlukkoja, niitä, joita vanhoissa taloissa on, neliönmuotoisia oveen kiinnitettävältä osaltaan. Hinta oli huikea 43 euroa, mutta varmasti niitä saa halvemmalla. Haluaisin todella niitä …vai onkohan nykyovissa aina kahvanreiät valmiina, niin että kamarinlukolle tulisi lisäksi työn hintaa roimasti?

Onkohan kaikissa ovissa kaksi reikää, niin että on pakko ostaa joka oveen sen toisen reiän peitinkilpi? – Tätä kysyin, ja Hongalla laitettiin meille ovet sellaiseen toimitukseen, että toista reikää ei tule.

En muuten tiedä yhtään, millaisia painikkeita voi tulla parvekkeen oveen. Hongan terassinovissa, jollainen on tulossa meille parvekkeelle, on ”painikekäyttö vain sisäpuolella”. Millainenkohan vedin siihen on tulossa? Voinko valita siihen itse jotain? Helamestarit myy muuten erikseen parvekkeen oven kahvoja, joten kai ne ovat sitten oma mallinsa. Malli 2683 B antiikin värisenä (24 euroa) voisi olla kiva.

Millaiset lukot meille tulee? Helamestarit myy hienoja avainreiänpeittokilpiä, jotka sopivat esimerkiksi Abloy-lukkoon. Hmm. Ne maksavat ilmeisesti 12 + 12 euroa, jos ostaa kilven sekä oven sisä- että ulkopuolelle.

Tehdessäni päätöksiä ovenkahvoista Helamestareiden verkkosivu oli hiukan muuttunut, samoin hinnat, mutta eivät paljoa. Ulko-ovia myytiin sekä palautusjousella että ilman. Kun kyselin palautusjousesta, kerrottiin, että uusissa lukoissa on palautusjousi valmiina, joten kahvaan ei tarvita omaa. Vanhat lukot eivät kuitenkaan useinkaan jaksa nostaa painavaa ulko-oven kahvaa, joten siksi niihin toisinaan halutaan jousi mukaan. Muutoin kahva jää roikkumaan.

Itse raavin täällä taas päätäni. Itse asiassa varsin moni uuden talon kahva roikkuu, niin olen huomannut. Pitäisiköhän ottaa varmuuden vuoksi palautusjousi mukaan? Kun kysyin asiaa, palautusjousen voi ottaa varmuuden vuoksi mukaan; se ei ole toisen jousen tiellä.

Beslagsbodenilla, jonka kahvan löysin Bauhausista, on omat verkkosivunsakin. Sen mukaan sen kahvoja myydään Turussa myös Itäharjun K-raudassa, Byggmaxilla ja monissa lukkoliikkeissä. Verkkokaupoissa sitä on jonkin verran myytävänä, mutta vain sen aneemisia malleja. Esitteestä katsottuna en suuremmin ihastunut muihin malleihin kuin niihin, jotka olin jo nähnyt Bauhausilla.

Lukkojakin pitäisi varmaan alkaa katsella… ja ovikelloja. Ovikellot ovat yleensä kauheita funktionaalisia nappeja tai sitten ällökoukeroisia leijonia. Onkohan jotain miedosti vanhanaikaista? Onhan niitä. Helamestareilla on leijonien lisäksi erittäin kauniita rauhallisia ovikelloja. Pidän lähes kaikista. 541 on tyylikäs ja hillitty (18 euroa), ja se voisi olla kiva antiikin mutta erityisesti oxidoidun värisenä. 543 on harmonisen koristeellinen, korumainen (17 euroa), ja siitä pitäisin ehkä eniten oxidoituna.

Portaat

Nämä portaat sijaitsevat Villa Apollossa Paraisilla. Meille on tulossa rakenteeltaan erilaiset portaat, ja tyylillisesti kaipaan yksinkertaisempaa kaidetta (Hongan kuvastoissa oli niistä viehättäviä esimerkkejä.) Silti Apollon portaissa on jotain syvän ihastuttavaa. Tumma väri täytyy ainakin pitää mielessä…

Portaamme täytyy rakentaa paikan päällä, ja niissä käytetään normaalia lattialautaamme. Apollon portaat ovat ikään kuin L:n muotoiset rakenteeltaan, kun taas meidän tulee olemaan U:n muotoiset.

Talo rannalla -blogissa oli myös muutama kaunis kuva.

Portaiden alla on meillä koko portaiden osalta komero, ja komeroon vie piilo-ovi. Piilo-ovi tarkoittaa sitä, että komeron ulkoseinät ovat laudasta ja ovi on samaa materiaalia niin, että karmeja ei ole. Vain komeat saranat paljastavat, missä ovi on. Ovi on Z-mallia, jota olen kuvaillut keittiö-vinkeissäni.

Nyt, kun olen piirtänyt pohjapiirustuksen musteella valmiiksi, aloin miettiä, olisivatko sittenkin L:n muotoiset portaat paremmat… Jotenkin ne jäsentävät taloa paremmin; ylä- ja alakerta on tiiviimmin yhteydessä. Ja ehkä ne ovat kauniimmatkin. Ja jos ne olisivat L:n muotoiset, eteisestä pääsisi silloin suoraan ylös tarvitsematta koukata olohuoneen puolelle. Hmm. Täytyy tehdä koepohjapiirustus.

Nikkaroidut komerot ja kaapit

Meille on tulossa vähän joka koloon nikkaroituja kaappeja ja komeroita, joita ei voi ostaa valmiina mistään vaan jotka jonkun täytyy tulla rakentamaan erikseen. Näitä kaappeja ei saa tehdä liian hyvin, vaan ne vasaroidaan ponttilaudasta, pontittomasta mutta höylätystä laudasta tai muista rakentamisen hukkapaloista niin, että voin itse napauttaa vasaralla niistä lautoja irti. Lautojen väliin saa jäädä raot, tarvittaessa naulojen kannat saavat näkyä ja mennä vinksin vonksin. Ovet ovat ns. Z-ovia, eli niiden irtolautoja tukee Z:n malliin naulatut tukilaudat.

Olin ajatellut, että nämä tekisi joku aivan rakentamisen loppupuolella tai silloin, kun asumme jo paikalla. Tajusin kuitenkin, että keittiö- ja pesutiloissa kaapit pitää kyllä naulata ajoissa kohtuullisen valmiiksi, jotta hanat, valaistuksen ja pesualtaan saa paikoilleen. Ongelmamme myös on, että haluaisin upottaa näihin kaappeihin vanhoja kunnon laatikostoja purkukeittiöistä, mutta ne osat pitäisi hankkia ajoissa, eikä meillä ole säilytystiloja varastoida sellaisia nyt.

Nikkaroidut kaapit ulottuvat pääasiassa aina katosta lattiaan, myös silloin, kun katto on vino. Ovet ovat piilo-ovia, eli niitä ei erota seinä- tai runkonsa pinnasta muusta kuin saranoista, kahvasta ja salvasta. Hyllyt kiinnitetään listoilla tai kolmion muotoisilla puupaloilla.

Näihin paikkoihin meille tulee nikkaroidut kaapit: porstua (kaappi ja arkku), olohuone (portaiden alla oleva komero), keittiö (puolet keittiön kaapeista), saunaeteinen (kaapit työkaluille), alakerran vessa (pesutaso ja sen alla oleva kaappi), työhuoneen arkistointikomero, yläkerrasta jokaisen makuuhuoneen vaatekomero (5 kpl), liinavaatekomero ja siivouskomero, yläkerran vessan pesutaso ja sen alla olevat kaapit.

Kaapit ja komerot eroavat tietenkin monella tapaa toisistaan (kaapit avataan ovista, kun taas komerolla on yksi ovi, josta mennään sisään, ja komeron seinät ovat samalla kevyitä väliseiniä).

Kaappien ja komeroiden ovien heloiksi haluaisin näyttävät saranat, sellaiset, kuin kuvassa on oikeassa aitanovessa. Lisäksi tarvitaan puinen tai metallinen haka. Kaappeihin voidaan myös laittaa saranoiden lisäksi sellainen vedin, joka toimii samalla hakana. Nämä helat saavat olla jokainen vähän erilainen.

Rakennusapteekista voi ostaa sekä uusia että vanhoja, sekä teräksisiä että valurautaisia heloja, ja vastaavia löytää muualtakin. Olennaista on, että saranat ovat aina melko näyttävät, aitanovien saranoita muistuttavat. Rakennusapteekin tällaiset saranat maksavat 6–11 euroa kappaleelta. Ikkunasalvat, joita käytetään myös kaappien ovissa, maksavat 7-30 euroa. Sieltä täältä löytää vastaavanlaisia heloja huomattavasti halvemmallakin, kun taas esimerkiksi Hirsiperinnekeskuksen kautta voi ostaa takorautaisia saranoita, joilla on hintaa jo 30–300 euroa. Verkossa ei näyttäisi olevan juurikaan etsimiäni edullisia saranoita ja heloja myynnissä.

Mahdolliset työtasot (keittiössä ja pesutiloissa) tulevat liimapuusta, ja ne käsitellään molemmin puolin Osmon TopOil-vahalla.

Oheisessa kuvassa on Rakennusapteekin käsikirjan 1 viehättävä ehdotus kiinteiksi kaapeiksi. Ehdotelma on määrä rakentaa helmipaneelista, jota itse käytän vain säästeliäästi. (Helmipaneeli on voimakkaansievä ja hallitseva materiaali.) Minua ihastutti koristelistat: tajusin yhtäkkiä, miten suuri merkitys niillä on koko kokonaisuuden kannalta. Innostuin myös kaappien välitilan sivu-koristelaudasta.

d

Listat

Listat ovat vähän vaikea juttu… Niillä on niin suuri merkitys sille, millainen tyyli huoneeseen asettuu, että epäröin niitä pohtiessa.

Hongalla on omat vakiolistansa, ja olen hämillinen katsoessani niitä. Tarvitsisin varmaan lisää esimerkkejä. Hirsipinnan ja listojen yhdistäminen on tyylillisesti vaikea tapaus. Liian pikkusievä näyttää tyhmältä, naiivilta ja irralliselta jämäkän hirren rinnalla, tylsänmoderni latistaa ja tylsistyttää hirren alkukantaisuuden.

Meille ei kaikkialle tarvitse tulla listoja, mutta en ole varma, tuleeko pintamateriaalien rajapinnoista silloin riittävän siistit. HonkaLook-pdf:ssä puhutaan ”painuntavaralistoista” ja ”lamelli- ja höylähirsien varauksen peitelistoista”. Mitähän ne tarkoittavat? Tältä sivulta löytyy hiukan selitystä, mutta en vieläkään ihan ymmärrä, mistä on kyse.

Arvolistat-yrityksen sivuilta voi käydä ihmettelemässä erilaisia sisustuslistoja, samoin E. T. Listojen ja Nakolinnan ja Erikoishöyläyksen sivuilta.

Googlen kuvahaulla löysin joitakin hirsi-lista-yhdistelmiä, ja näyttäisi siltä, että yleensä lista laitetaan hirsitaloissa katon- ja lattianrajaan, mutta ei seinien väliseen kulmaan. Sellainen ratkaisu näyttää aika kauniilta, jossa ylälista on samaa väriä kuin katto, alalista taas samaa sävyä kuin seinä.

Katselin verkkokauppojen listojen hintoja. Etsin käsittelemättömiä, puuvalmiita, mielellään mäntyisiä listoja. Yksinkertaiset ja tylsät, 3–4 cm korkeat jalka- ja peitelistat maksavat suurin piirtein euron juoksumetriltä, korkeammat kahden euron verran. Koristeelliset jalka- ja peitelistat maksavat noin 1, 3 euroa juoksumetriltä, ja saman verran hintaa on yksinkertaisilla suorilla kulmalistoilla, joita laitetaan esimerkiksi puolipaneelin ylälaitaan. Koristeellisten kulmalistojen hinta nousee lähelle kahta euroa. Koristeelliset kattolistat eli sellaiset kolmionmuotoiset listat maksavat vain euron juoksumetriltä.

Näyttäisi siltä, että pidän näistä vaihtoehdoista: Isot koristeelliset listat, joissa on selvä syvyysvaikutelma ja paljon ulokkeita epäsymmetrisesti. Se, että ei ole listaa ollenkaan.

Kai muuten ihan vain tavallisen laudankin voi laittaa listaksi, ulkona kauniisti harmaantuneen?

Sitä en huomannut tarkkailla, millainen kattolista tulee yläkertaan, kun katto on vino.

Nyt olemme toimitussopimuksen pohtimisen vaiheessa, ja Hongalla on niin, että jos ottaa lattia- ja seinälaudat heiltä yms, tulee mukaan listat. Heillä on kuitenkin sen verran tyyriit laudat, että ne tulevat luultavasti meille jostain muualta – mutta listoja ehkä haluaisin silti Hongalta. En vain ihan ymmärrä, mitä ne kaikki listat ovat.

Listaluetteloon kuuluu ”painuntavaran listat” ja ”jalka- ja laipiolistat”. Erityisesti painuntavaran listat ovat hyvin kauniita, mutta en tiedä, mihin ne tulevat.

Jarmo Luukkonen Hongalta kertoi, että painuntavaran listat tulevat hirsiseinien ja katon väliin, ja ne ovat ihan vain leveät listat, jotka peittävät suuren painuntavara-raon. Niiden tilalle voi laittaa jotkin muutkin leveät listat, ja vastaavasti painuntavaran listoja voi laittaa mihin tahansa taloon.

Hongan painuntavaralistoista pienemmät, koon 28 x 80, ovat hinnaltaan 2,1 euroa juoksumetri, isommat, kokoa 27 x 120, ovat hinnaltaan 2, 40 euroa per juoksumetri. Hinta ei ole kova mutta ei edullinenkaan – ja listojen kohdalla kyse on niin pienistä summista, että samapa tuo.

Alkovi

Huomasin, että jos vaihdan poikien huoneet päittäin yläkerrassa, saisin keskimmäisen jälkeläiseni kamariin alkovin, josta olen aina haaveillut. (Esikoiselle alkovia ei olisi erityistä vitsiä laittaa, koska hänestä se olisi vain ihan kiva. Hänen huoneestaan on tulossa jotain teknologia-avaruus-tiede-modernia. Keskimmäiseni taas ihailee silmät suurina kaikkea, mitä voi nähdä kirjoista, saduista ja unelmista.) Huone tulee aikanaan jäämään vierashuoneeksi.

Nyt täytyy miettiä, millaista alkovia oikeastaan haluaisin. Niissähän on se ongelma, että ilma ei vaihdu niissä oikein kunnolla. Ehkä tähän alkoviin ei tulisi luukkuovia vaan vain verho, jos sitäkään. Olennaista vain on, että se näyttää olevan osa seinärakennetta. Sen alla ja sivulla on kaappi, jotka on tehty samalla tavoin kuin muut nikkaroidut kaapit eli niitäkin on vaikea erottaa seinämateriaalista.

Siinä ullakkokamarissa on yksi seinä ravistuneen näköistä tiiltä, toinen hirttä. Mitähän loput seinät olisivat, jotta alkovi näyttäisi hauskalta? Ponttilautaa? Vai pitäisikö laittaa hirren näköistä paneelia? Tuppilautaa? Sekä kattoon että lattiaankin on tulossa myös lautaa. Alkovia ei saa alkaa tehdä liian hienoksi, vaan rakenteen pitää olla yksinkertainen. Silti sen kuuluu olla mojova, tuhti ja sadunomainen.

Verkkokuvien perusteella käsitykseni alkovista on jokin ihan muu kuin muiden. Alkovilla tarkoitan sellaista hassua seinäänrakennettua petiä, joita on vaikkapa Rien Poortvlietin tonttukirjassa ja ilmeisesti Keski-Euroopassa… Suomessa alkovilla tarkoitetaan ilmeisesti mitä tahansa erillistä syvennystä, johon voi laittaa sängyn. Verkosta en löytänyt mitään sellaista, mitä haluaisin.

Jäin miettimään, olenko nähnyt koskaan missään muualla sellaista alkovia kuin tonttukirjoissa. En kai. Ehkä sellaista alkovia ei ole ollut oikeasti missään vaan vain Poortvlietin salaisissa maailmoissa…

Pohjapiirustusta tuijoteltuani ja alkovia huone huoneelta -sivulle suunniteltuani en ole sittenkään varma, haluanko alkovin. En vain näe mielessäni sitä sellaisena kuin haluan. Muusta huoneesta tulee jotenkin torso.

Kierreportaat ulos

Nyt, kun taloprojekti eteni, kävi ilmi, että meidän saunakuistimme on ihan tolkuttoman korkealla, niin kuin kuvasta näkyy. (Saunakuisti on päädyssä oleva keskeneräinen pikkukuisti.) Rakentajamme laskivat, että saunakuistin portaat tulisivat talosta 4,70 metriä ulospäin, eli jos ne lähtisivät suoraan kuistilta eteenpäin metsään, ne olisivat aikamoinen näky. (Ehkä ihan hauska, mutta turhan hallitseva kuitenkin.) Toinen vaihtoehto olisi se, että portaat tekisivät heti L-mutkan – mutta silloin ne tulisivat puoleenväliin kellarin parioviaukkoa. Tämä ei sinänsä haittaa, mutta ajatus oli, että kellarin pariovien luokse pystyisi peruuttamaan autolla. Sitten keksin hauskan kolmannen vaihtoehdon: portaat saisivat tehdä kaksi mutkaa, niin että ne tekisivät ikään kuin siksakin. Silloin ne eivät veisi liikaa tilaa, ja ne olisivat vekkulin näköisiä. Rakentajamme kuitenkin kommentoivat, että ne olisivat hyvin työläs (=minulle kallis) tehtävä.

Päädyin outside the box -ratkaisuun. Saunakuistin portaiksi tulee metalliset kierreportaat. Niitä saa uusina ja käytettynä hyvin edullisesti, eivätkä ne vie tilaa juuri lainkaan. Jos ne alkavat myöhemmin tökkiä silmiä, puiset siksak-portaat voi edelleen rakentaa paikalle. Nyt sitten täytyy lähteä googlailemaan verkosta, millaisia vaihtoehtoja on. Ainakin ne maalattaisiin jollain hauskalla värillä.

Korkeutta pitäisi olla siinä 270 cm.

Käytettyinä niitä myytin huuto.netissä alle neljällä sadalla eurolla, ja ne näyttivät olevan varsin kysyttyjä. Niissä porrasaskelmat olivat ikään kuin ristikkoa, josta näkyy siis läpi. Verkosta löytyy sellainen taho kuin MP-Kierreporras, jolla oli monia kuvia niistä. Näyttäisi siltä, että haluaisin ainakin kaiteeksi pystytolppakaiteen, en ritilää tai vastaavaa. Ikävä puoli näyttäisi olevan, että ulos ei ilmeisesti kannata tosiaan laittaa askelmiksi muita kuin ritilämäisiä, enkä ihan pidä niistä. Valkoinen on värinä hauska ja kaunis (eikä näytä palotikkailta), mutta se on luultavasti varsin ruman näköinen likastuttuaan. Eikä tuollaisia satamääräisiä pinnoja tee kyllä mieli pestä kovinkaan usein. MP-Kierreporras sijaitsee Leteensuolla (?). Leppävirran Kierreporras on myös esillä verkossa, ja niiden sivujen mukaan ulos voi saada puuaskelman (joka on aika kiva – ja toisaalta aika, 50- ja 60-luvun näköinen), teräslevyaskelman matolla (?), rihlalevyaskelman (en ole ihan varma, ehkä sellainen pienesti kuvioitu metallilevy), ritiläaskelman.

Netrauta.fi myy kierreportaita verkossa, ja hinta on siinä kahden tonnin tienoilla. Halvin on Arké Civik, joka on tarkoitettu pala palalta -rakentamiseen, eli paikan päällä voi päättää, mihin suuntaan portaat menevät ja niin edelleen. Monet tiedot ovat vähän hankalia ymmärtää. Ainakin jos halkaisija on 160 cm, käyttöleveys (eli aukko saunakuistilta portaisiin) on 68 cm. Se on aika vähän. Öö. Ja se halkaisija on tässä mallissa maksimi. En myöskään saa selkoa, käyvätkö kyseiset portaat myös ulos. Aa – ilmeisesti malliston Civik Zink käy ulos. Ja ne näyttävät, no, palotikkailta.

Itse asiassa musta näyttäisi olevan aika kiva väri, ja se sopisi yhteen meidän rännien kanssa.

Finnrastin sivuilla oli yksi hauska kierreporrasmalli erään tornitalon kyljessä. Sen kaiteet olivat hiukan erikoisemmat. Väri tekee kyllä aika paljon. Metallin väriset portaat eivät vain näytä oikein hyvältä. Toisaalta kai nekin saa helposti itse ruiskumaalattua. Jostain syystä portaat näyttävät parhaimmalta tiiliseinän rinnalla. Finnrastilla oli ainakin malleja, joissa säde oli vaikkapa 90 cm.

Suomen Teräsritilä myy myös kierreportaita, monin eri vaihtoehdoin.

Luultavasti kierreportaita saa ihan rautakaupankin kautta. Laitoin kyselyjä sähköpostilla. Bauhaus myy vain liian kapeita malleja. Laitoin kyselyjä myös Curatioon ja kierrätyskeskuksiin. Yritin etsiä verkosta myös käytettyjen rakennustarvikkeiden liikkeitä – sellaisiakin on, muitakin kuin siis perinnetarvikepaikkoja – mutta en oikein löytänyt mitään. Jotain löysin viimein kirpputori-kokoomasivuilta.

Kierrätyskeskuksista myytiin ei-oota. RTV:ltä vastattiin, että heiltä saisi kierreportaat. Kaidemalli olisi lapsiturvallinen pinnakaide, poistumistaso neliömallinen vakio. Hinta on maalattuna ja rahteineen noin 5900. Maalaamattomana hinta on vajaan tonnin pienempi, mutta itse maalaamista ei suositella. Sinkityksen vuoksi maali ei pysy kunnolla pinnassa.

Praktian kautta saa Finnrastin kierreportaita, ja tarkennellaan vielä yksityiskohtia, ennen kuin saan hinnan. Finnrastin sivuilta löytyi pdf, josta näkyi, että ulkoportaisiin on kaksi meille sopivaa kaidevaihtoehtoa: kehikkokaide ja pyörötankokaide. Kumpikin on aika hauska. Askelmavaihtoehtoina on ritilä ja kyynellevy (metallinen kuvioitu), joista kumpikin on aika huono.