Pohdintaa ja vinkkejä rakentamisesta

Katon muoto

Olin ajatellut, että meille tulee suorakaiteen mallinen talo ja harjakatto noin niin kuin edullisuuden ja harmonisuuden vuoksi. Kattoa ei rikota kattolyhdyillä niiden hinnan ja riskialttiuden vuoksi. Katto ei kuitenkaan olisi vain pelkkä harjakatto vaan kummallakin pitkällä sivulla olisi keskellä vähän niin kuin uudet päädyt. (Myöhemmin kuulin, että nämä ”uudet päädyt” ovat nimeltään kattokolmio.) Olin ajatellut, että ylhäältäpäin katto näyttäisiä vähän niin kuin ristiltä, jossa kaksi harjaa yhdistyy keskellä taloa.

Sain kuulla isältäni ja äitipuoleltani – joilla on sellainen katto – että se on hyvin vaikea rakentaa. Kahta harjaa on vaikea saada yhdistymään tasan ja tiiviisti. Lisäksi tällainen rakennelma tulee todella kuumaksi, joten sen tuulettamisesta täytyy huolehtia hyvin. Häkellyin ja sitten harmittelin. Riittääköhän, että katto säilyttäisi muuten muotonsa ennallaan mutta niiden pitkien sivujen päätyjen korkeutta laskettaisiin hiukan?

Joka tapauksessa haluaisin, että katto olisi yhtenäistä pintaa eli että pitkän sivun päätyjen katto ei näyttäisi erilliseltä katolta.

Mitähän muita tällaisia rajoituksia on?

Juttelin tutun puusepän ja rakentamisen ammattilaisen kanssa, ja hän kommentoi, että ehdottamani parannus kattoon ei paljoakaan poistaisi ongelmaa. Kaikkein paras on kylmä ullakko, eli että talo olisi periaatteessa 2 1/2 -kerroksinen. On ongelma, että jos yläkerrassa näkyy katon vino muoto, suoraan katon alla on villat ja muut, ja jos tulee kosteusongelmia, häijyyksiä on silloin vaikea havaita ajoissa.

Haluaisin kyllä siltikin meidän 1 1/2 -kerroksisen talon… Haluaisin yläkertaan ullakkotunnelman. Voi voi.

Olen myös miettinyt katon kulmaa. En osaa sanoa, mikä kulma olisi hyvä. Ehkä 90 asteen kulma? Sama kulma saisi sitten olla vähän kaikkialla talossa, kuten kuistin ja porstuan katossa. Verkkosivuilla käytetään outoja ilmaisuja, joissa katon kulma on 1:3 tai 1:20 tai vastaavaa. Mitähän sekin tarkoittaa? Jos katon kulmaa haluaa googlailla, hakusana on katon kaltevuus. Luin, että outo kaltevuus-ilmaisu tarkoittaa sitä, miten pitkällä matkalla tulee korkeudeksi metri, eli 1:3 tarkoittaa, että kun itse kattoa on kolme metriä, ylhäältä pystysuoraan alas on korkeudeksi tullut metri. Joissakin käytetään myös astelukua, mutta se, mikä minusta näyttää 90 asteelta, on kuulemma 45 astetta. Hmm. Näyttäisi siltä, että 40-45-asteinen kulma viehättää minua.

Katselin Hongan verkkosivuja, ja valmistaloista Tunne-malliston Viehätys muistuttaa varmaan eniten meidän tulevaa kotia. Ainakin sen katon kulma tuntuu hyvältä. Hongalla ei vain missään talossa ole sellaista ratkaisua kuin olin ajatellut, jossa katto pysyy tietyssä mielessä yhtenäisenä.

Kun talomme pohjapiirustuksia luotiin, arkkitehdin kanssa työstettiin todella kauan katon kulmaa. Arkkitehti piirsi katon kulman ensin loivemmaksi kuin halusin. Läpikäytyjä vaihtoehtoja meidän talosta löytyy pohjapiirustusten sivulta.

Kuvassa on isäni kodin etukuisti. Sen katto on jyrkkä aumakatto, ja samalla kuvassa näkyy hiukan varsinaisen pääkaton rakennetta. Juuri tällaista pitkää sivua haluaisin meidän kotiin, joskin tässä kohdin meidän taloamme ei ole kuistia vaan porstua, ja sen katto saisi olla harjakatto.

Kattoliiton sivuilla kerrotaan paljon katoista yksityiskohtaisesti, mutta suurimman osan näistä tiedoista jätän kernaasti ammattilaisten omaksi. Yläpohjan tuuletus on joka tapauksessa tärkeää: lämpö ja kosteus kohoaa talossa ylös ja tiivistyy ilman jäähtyessä helposti kosteusvaurioksi.

Kattoliiton mukaan katon kunto pitäisi tarkistaa kaksi kertaa vuodessa. Hehee. Niin varmaan.

Katon materiaali

Alustavasti suunnittelin meille huopakattoa. Pidän huopakattojen pehmeästä ulkonäöstä, vaikka niissä ei ole mitään aidosti vanhanaikaista. Tiilikattokin käy, mutta se vaihtoehto on ilmeisesti kallis. Toisaalta joidenkin lähteiden mukaan kaikki katot ovat suurin piirtein samanhintaisia, kun otetaan huomioon kaikki kustannukset.

Eniten tietenkin haluaisin ruoko- tai päre- tai paanukaton, mutta ne vaihtoehdot saavat nyt jäädä.

Peltikatto olisi historiallisesti perustelluin vaihtoehto, mutta en pidä peltikatoista. Ne näyttävät …peltisiltä.

Huopa- eli bitumikaton hyvä puoli kuulemma on, että se kestää suuria lumikuormia vuotamatta, eikä lumi kovin helposti solahda sieltä ohikulkijan niskaan. Bitumikattoja saa sekä suorina että laattoina, ja taidan pitää niistä laatoista. Bitumikaton hyvä puoli on myös äänettömyys ja keveys ja se, että sitä voi käyttää helposti moniulokkeisiin kattoihin.

Katon värin suhteen minulla ei ole suuria intohimoja. Talosta tulee punamullanpunainen, joten kai jokin mustan ja harmaan väliltä olisi hyvä. Pikimusta ei varmaan ole paras vaihtoehto.

Katsellessani katontekijöiden verkkosivuja valikoimissa oli usein viherkattoja ja paanukattoja ja vastaavia erikoisuuksia, joten ilmeisesti niiden tekijöitä ei tarvitse etsiä kivien alta. Luulen, että kun meille tulee vastaan ensimmäinen kattoremontti, siirrymme paanukattoon, mutta toistaiseksi laitetaan huopakatto.

Verkosta löytyy paljon kattojen valmistajia, mutta ilmeisesti ne kaikki käyttävät Icopalin bitumilaattoja. Icopalin sivuilla taas on tavattoman vähän värivaihtoehtoja esillä. Katepal-sivustoilla taas oli hauska kattovisualisointisovellus. Niiden perusteella pidin ainakin SuperJazzy-malliston punaisesta, ruskeasta ja kuparista. Jostain syystä harmaa tuntui liian kovalta väriltä, punertavat sävyt näyttivät hyvin viehättäviltä. Galleria-sivuilla ruskea näytti parhaimmalta. SuperJazzy on sellainen laatta, joka on monikulmainen ja näyttää myös hiukan kolmiulotteiselta.

Löysin verkosta myös Lemminkäisen Kerabit-bitumilaattamalleja, ja niistä pidin kaarnan väristä. Sekä mallit K, K+, S ja S+ tuntuivat hyviltä. Löysin myös Kerabitin kattomaatin, mutta siinä en saanut taloa punamullan punaiseksi, joten katon väriäkin oli vaikea arvioida.

Hongan katto

Sain tietää, että Hongan bitumikaton vakiokattona on Icopal-katto. Sen vakiomateriaalina on hiilenharmaa eli lähes musta bitumi. Lisämaksusta (645 euroa) saa myös muunlaisia värejä.

Hmm. En huomannut kysyä, minkälaatuista bitumia vakiona on. Onko kyseessä sellainen levy vai suomuhuopa vai mikä? Luulisin, että se on sellainen tavallinen laattabitumi, joka on Icopalilla Plano Natur. Sitähän se osoittautui olevankin.

Siitä on kovin vähän värivaihtoehtoja. En halua hiilenharmaata, vaan meille tulisi sitten varmaan luonnonruskea.

Kattomestareiden sivuilta löytyy lisää tietoa Icopalin katoista. Harmillisesti eri sivuilla luonnonruskea on aivan erilainen: toisissa se on hyvin tumma, toisissa hyvin vaalea, ja vaaleaa en kyllä halua.

Kysyin lisäkuvia Icopalilta, ja sieltä kysyttiin, että kun heillä on vähänlaisesti siitä kuvia, voisivatko he lähettää näytekappaleet. Olin aivan otettu. Rakennusalalla yleensä tuntuu olevan tendenssinä, että ihmiset ovat nihkeitä tekemään mitään vakio-perus-suoraputki-tilaustavoista poikkeavaa.

Oheisessa kuvassa lopullista, ruskeaa Icopal-palahuopaa on laitettu meidän talolla paikoilleen. Varsin mustalta se näyttää. Oikea musta luultavasti iskisi huomattavasti enemmän silmään.

Kuten näkyy, yläkerta tehdään meillä alakerran viereen ja nostetaan nosturilla sitten paikoilleen.

Kun kattoa tehtiin, Hongalla oli vähän suurpiirteiset piirustukset, että muutamia yksityiskohtia rakentajien piti funtsailla ja kysellä minun näkemyksiäni pitkään.

Räystäsrakenteet

Hongalta kysyttiin, millaiset räystäät haluan, eikä minulla ollut aavistustakaan. Jarmo Luukkonen kopioi minulle kaiken maailman kuvia, joiden perusteella sitten tein päätöksen. Samalla heräsin räystäisiin ylipäätään. Niillä on todella suuri merkitys koko talon yleisilmeelle. En vain ollut aiemmin osannut nimetä, miksi pidin joistakin taloista ja joistakin en.

Epäilin koko ajan, että ehkä Hongalla ei sittenkään ymmärretty, mitä ajan takaa, sillä näistä asioista ei ole kunnollisia käsitteitä. Stressaus oli kuitenkin turhaa. Räystäistä tuli haluamani: katon ääriviivat ovat ikään kuin hyvin paksut, ja kun seinän vierellä katsoo ylöspäin kattoon, kattovasat näkyvät.

Oheisesta kuvasta näkyy ne kattovasat. Räystäslautoja ei ole vielä laitettu paikoilleen, joten katon ääriviivat eivät tässä kuvassa ole vielä niin paksut kuin lopullisesti. Lopulliset räystäät näkyvät tällä sivulla ylempänä olevissa kuvissa.

Höyrynsulkumuovit ja muuta katon rakenteista

Hongan-toimitukseen kuuluu katossa höyrynsulkumuovit, emmekä ole ihan varmoja, tuleeko niitä meille. Puukuituvalmistaja ja Honka ovat sitä mieltä, että muovi kuuluu olla: se sijoitetaan sisäkaton paneelin yläpuolelle, niin että puukuituvilla hengittää ylöspäin, bitumikaton ja niiden juttujen läpi.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa saattaisi kuitenkin olla hyvä, että höyrynsulkumuoveja ei ole. Rakennusmestarimme suositteli, että sen sijaan laitettaisiin tervapaperia tai höyrynsulkupaperia. Ne hengittävät.

Serkkuni kommentoi, että tervapaperi ei ehkä ole paras vaihtoehto, koska se hengittää niin vähän. Sen sijaan höyrynsulkupaperi olisi hyvä. Olennaista vain on, että paperia tulee kahteen kohdaan (lähelle ulkokattoa ja lähelle sisäkattoa), ja sen sisäpuolisen on oltava tiiviimpi kuin ulkopintaa lähelle tulevan. Silloin talo hengittää oikeaan suuntaan. Täytyy ottaa selvää, mitä Hongalle oikein tulee sinne ulkokaton lähelle. En pistänyt sitä ylös.

Serkkuni mukaan katossa on aina suurin kosteusrasitus, joten painovoimaisessa talossa olisi hyvä, että juuri katto hengittää.

Kysyin asiaa Hongalta, ja toimitukseemme vaihdettiin höyrynsulkumuovin tilalle hengittävä paperi.

Kattoa rakentamaan

Meidän rakennusmiehet päättivätkin tehdä niin, että he rakensivat talon yläkerran talon viereen, ja kun se oli ulkopuolelta valmis, he nostivat sen nosturilla talon päälle.

Ratkaisu oli ihan hyvä. Pääsimme varmasti työtuntien kannalta huomattavasti edullisemmalla, kun asioita ei tarvinnut taiteilla telineillä ja korkeuksissa eikä miehiä ja välineitä tarvinnut nostella taivaisiin.

Kun yläkerta ja katto nostetaan paikoilleen, kutsutaan villanpuhaltajat paikalle. Asiahan sujuu niin, että ikään kuin katon ja höyrynsulkupaperin väliin jää tyhjä tila, ja siihen puhalletaan se villa. Paperiin pitää tehdä reiät niihin kohtiin, joista puhalletaan, ja ne teipataan umpeen. Myöhemmin sitten sisäkatto ja seinät laudoitetaan sillä materiaalilla, joka jää näkyviin.

Yläkerran nostoa lykättiin viikko viikolta pidemmälle, ja minä hermoilin, että tuleeko talvi vastaan.

Ongelma, jota en ajatellut, on, että alakerta ja sen hirret ovat koko yläkerran rakentamisen ajan taivasalla, ja syksyn vesi ja kosteus valui niillä ja sai ne sinertämään. Lisäongelmia tuli siksikin, että rakentajat olivat poissa toisella työmaalla kolme viikkoa, ja koko sen ajan satoi kaatamalla vettä.

Vinkki: kun hirsiä on alettu laittaa, projektia ei kannata keskeyttää ennen kuin katto on päällä…

Räystäskourut

Rakentajat juttelivat jotain epämääräistä yläkerta-kattoa tehdessään, että räystäskouruja kannattaisi laittaa tässä vaiheessa. En jotenkin ihan ottanut onkeeni. Moni on kommentoinut, että räystäskouruja ei välttämättä enää edes laiteta, koska talon räystäät ulottuvat niin pitkälle. Monissa uudistaloissa ne laitetaan joskus monta vuotta talon valmistumisen jälkeen. Olin vasta kuullut urakoijaltamme, että meillä räystäskourut kannattaa laittaa, koska kellari-sokkelimme on niin korkea ja rappaus menee helposti pilalle, ja olin juuri alkanut ajatella, että meille ylipäätään tulee jotkin kourut.

Sitten rakentajamme soittivat, että räystäskourut pitäisi olla paikalla niin pian kuin mahdollista… Heidän pitäisi tehdä kattoon sellaiset jiirit, että vesi oikeasti valuukin ränniin eikä jonnekin muualle tai jää seisomaan katolle. Ainakin he tarvitsisivat mallikappaleen, jonka mukaan jiirit työstetään.

Nyt olen ihan hiukset pystyssä. Olen surkea tekemään nopeita päätöksiä. Minulla on hirveä kiire kaikessa muussa työssä juuri nyt, enkä haluaisi käyttää hetkeäkään mihinkään muuhun. Soittelemisissa ja hankkimisissa hujahtaa hetkessä vähintäänkin puoli työpäivää. Mistä ihmeestä räystäskourut edes hankitaan? Miten kauan räystäskourujen hankkimisessa menee? Miten ihmeessä en ollut ottanut heidän kommenttejaan aiemmin onkeeni? Miksi en ollut kysellyt – niin kuin yleensä kyselen – että mitäs hankintoja tässä on seuraavaksi minun kontollani, niin että ehdin ottaa rauhassa ja omaan tahtiin ja huvikseni selvää?

Totuus on, että tähän tilanteeseen en olisi joutunut, ellei meillä olisi todella hyvät työmiehet… Varsin moni työmies viskaisisi tässä tilanteessa piut paut jiireille ja vasaroisi katon jollain tavoin valmiiksi vaan.

Totta puhuen en edes tiedä, mikä on jiiri.

Rakentajiemme mukaan räystäskourut hankitaan yleensä peltisepänliikkeestä tai sitten ihan rautakaupan kautta. Olen nähnytkin joitakin mainoksia… Mitähän vaihtoehtoja niissä on?

Jos näistä haluaa googlata, sopivia sanoja ovat räystäskouru, vesikouru ja ränni.

Taloon.com-sivulla myytiin Plastmon muovista räystäskourua (4 m pitkää, 120 mm halkaisijaa) vajaan kolmenkympin kappalehintaan. Väreinä on mustaa, valkoista ja ruskeaa. Sitten verkossa myydään mittatilausrännejä, neliskanttisia. Mittatilauksessa on se hyvä puoli, että vältetään vuotavat saumat eikä ylijäämäkappaleista tarvitse maksaa. Niitä myy Ojalan Kouru Ky, ja Paraisille sitä myydään numerossa 040 701 1622. Ne rännit ovat peltiä. Kun katsoin Rakennustiedon sivuja, näkyi, että rännejä tosiaan on ihan hirveän monta eri lajia. Suomen kattotarvikkeella on jotain sinkittyjä perinnekourujakin, eikä niiden hinta ollut suurempi kuin tavallisten. Niistä vain pitää kertoa, että kuinka monta astetta on räystäskulma ja minkä tuumaisen räystän haluaa. Öö? Mistä sitä tietää, mitkä rännit meille tarvitaan? Mitä ihmeen eroja niissä on? Mittatilausrännejä tekee vaikka kuinka moni taho. Tietääköhän LVI-urakoijamme näistä jotain? Kuuluvatko rännit hänen vastuulleen? Suomen kattotarvike on verkkokauppa, mutta kotiinkuljetus oli varsin edullinen ja tavaran saa nopeasti.

Suomen kattotarvikkeen sivulla vinkattiin, että jos tietää talon kattokulman asteina tai suhdelukuina ja otsalauta on suorassa kulmassa suhteessa lappeeseen, asia on hoidossa. Öö, mikä faktuaalisesti on otsalauta ja mikä on lape? Voi että kun tässä tuntee itsensä ääliöksi. Olisikohan näistä jotain tietoa rakennekuvissa? Jos otsalauta on suorassa kulmassa maan suhteen, valitaan vaihtoehto ”suora”. ÖÖ.

Sitten tarvitaan lisäksi kiinnikkeet. Tarvitaankohan niitä kiinnikkeitäkin nyt? Ja siis kiinnittävätkö Veli ja Mika räystäät jo vai laittavatko he vain jiirin sen mukaan? Kun niihinhän tarvitaan vaikka mitä osia ja ne pitäisi suunnitella, enkä minä osaa katsoa, mitä tarvitaan.

Kun katselin asiasta keskustelupalstoja, niissä kerrottiin, että usein rännien asennusta myyvät myös ne, jotka niitä rännejäkin myyvät. Vesivek on turhan kallis, hyvää hinta-laatusuhdetta on Ruukilla ja Planjalla. Alumiinia pidettiin huonona, terästä hyvänä. Kannattaa pyydellä eri tahoilta tarjouksia.

Fonectan sivulta näin, että rännejä Turun seudulla myy ja asentaa Turun Peltipalvelu, Ränni-Kari Tmi, Turun Jokeripelti oy, Vesi-Rauta Oy, Virte-Metalli Oy. Kaarinassa on Abso-Muovi Oy (muovirännejä), Ranne Kari Ensio Tmi. Öö, mihin näistä nyt sitten ottaisi yhteyttä? Mitä tietoja he tarvitsevat tarjoukseen? Ja miten vertailen niitä? En jaksa soittaa jokaikiseen ja nuuskia äänensävyjä, että luotanko.

Lähimpänä olisi Piikkiössä Ranne Kari Ensio Tmi. Verkkosivuilla kerrotaan, että ränni on muovipinnoitettua tai sinkittyä teräslevyä. Rännit valmistetaan paikan päällä tarvittavan mittaiseksi. He tekevät paljon töitä saaristossa. Puh. 040 77431 59. Turun Peltipalvelu ei kerro, millaisia rännejä heillä on, mutta he tekevät myös museokohteissa töitä. Ränni-Kari Tmin sivusto oli suljettu. Turun Jokeripelti Oy tekee ensisijaisesti muuta kuin rännejä mutta myös niitä. Vesi-Rauta Oy myy mutta ei asenna, samoin Virte-Metalli Oy, joka muuten on sama firma kuin verkkokauppa Suomen kattotarvike. Hmm, eli minulle jäi kaksi tahoa, joihin soittaa.

Hmm, keskusteluissa ei muuten lainkaan pohdittu sitä, kannattaako ottaa muovia vai jotain metallipohjaista. Metallipohjainen tuntuu ainakin minusta paremmalta ajatukselta, mutta olisi kiva kuulla jotakin kiistelyä asiasta.

Kyselin ränneistä rautakaupasta ja Tmi Kari Ranteelta. Mittatilaustyötä suositellaan, jotta vältetään vuotavat saumat, mutta rautakaupasta meinattiin, että käytännössä kourut tulevat aina mittatilaustyönä, koska harvoin välit ovat niin pitkiä, etteikö yksi kouru riittäisi. Kari Ranne taas kommentoi, että rautakaupasta ostettaessa jää aina paljon hukkapaloja. Kari Ranne neuvoi lämpimästi ja yksityiskohtaisesti rännien laittamisesta, ja häneltä saan myös mallipalan jiirin katsomista varten.

Kun tutuilta kysyin asiaa, suositeltiin, että samalla kannattaa ottaa myös kattoturvatuotteet.

Kari Ranteen mukaan puolipyöreät pysyvät puhtaampina kuin neliskanttiset, ja samoin liitoskohdat ovat vahvempia. Valkoinen väri likaantuu nopeasti ruman näköiseksi. Moneen laitetaan katonrajaan mustat rännit mutta syöksytorviin valkoiset. Väreinä heillä on musta, valkoinen, ruskea, ja tilausväreinä on muitakin. Metallisena, sinkittynä, ilman maalia häneltä saa rännejä, mutta ne kestävät huonommin ja ovat erikoistilausta eli kalliimpaa. Maalin alla joka tapauksessa on myös sinkkaus.

Mitat lasketaan niin, että lasketaan lappeen pituus, ja lape on se katon reuna, joka ei ole missään päädyssä. Se on toisin sanoen vaakasuora. Syöksytorvia tarvitaan yksi, jos lappeiden yhteenlaskettu pituus on alle sata metriä. Käytännössä meillä asia määräytyy sen mukaan, missä sadevesiviemärit on. Ja jostain syystä meillä on KAHDEKSAN rännikaivoa. Kun kysyin asiaa LVI-urakoijalta, hän totesi, että meidän talon katto on todennäköisesti vaatinut näin monta rännikaivoa, jotta vesi saadaan katolta pois. (Rännit eivät muuten kuulu mitenkään LVI-urakoijalle.) Meille rännit tulevat itse asiassa hyvin edulliseksi, koska meillä on niin vähän lappeita, mutta syöksytorvia sitten tulee enemmän kuin muilla.

Kari Ranteen asennus on 30 euroa tunti + alv. Rakentajamme sanoivat, että he voivat myös nopeasti pistää ne paikoilleen. Luultavasti hintaeroa ei tule; kummatkin ovat kokeneita ammattilaisia, ja siinä missä rännifirma tuntee rännit parhaiten ja saa ne vikkelimmin paikoilleen, rakentajamme tuntevat meidän talon maaston ja heillä on nosturit ja itsensä jo valmiiksi paikalla.

Rännifirmalta kannattaa ostaa myös kattoturvatuotteet (palotikkaat yms.), ja niin teimme.

Kari Ranteen hinta ränneistä on 5,40 euroa per metri, kannakkeet 3,20 euroa kappale. Hinta on kilpailukykyinen rautakaupparännien kanssa, eikä minun tarvitse ymmärtää ränneistä ja lappeista mitään.