Tämä kaikki tuli opittua

d

Varaa omien suunnitelmien tekemiseen ja tiedon hankkimiseen pari kolme vuotta

• Kun oma pohjapiirustukseni oli selkeästi valmis ja olimme valinneet sen materiaaliksi hirren ja hirsitoimittajaksi Hongan, käytin puolitoista vuotta talon yksityiskohtien hiomiseen, tiedon hankkimiseen, päätösten tekemiseen. Silti aukkoja jäi valtavasti.

• Jos talo on intohimo ja rakastaa joitakin ratkaisuja äärettömästi, kestää aikaa löytää se, mikä tuntuu itsestä oikealta.

• Kun ammattilaiset tulevat mukaan kuvioihin, aika etenee todella hektisesti. Päätöksiä on pakko tehdä nopeasti ja mitättömän informaation pohjalta. Kukin ammattilainen on eri mieltä toistensa kanssa, joten koko taloprojektin ajan on pakko selata verkkosivuja ja eri tietolähteitä ja puntaroida asioita sekä etsiä sitä, mitä itse oikein haluaa ja mitä juuri itse pitää tärkeänä.

• Jos tätä työtä ei tee, ratkaisuista tulee kalliita ja kliseisiä ja toimimattomia. Hyvä olisi, että mahdollisimman paljon tästä työstä olisi tehty jo ennen kuin projekti lähtee pyörimään eteenpäin.

• Kaikki suunnittelu yhdessä ammattilaisten kanssa maksaa, joten kannattaa hankkia tietoa vaihtoehdoista jo etukäteen. Silloin ammattilaisten ajan pystyy käyttämään sen hiomiseen, että suunnitelmista oikeasti tuleekin toimivat.

Talo on psykologinen prosessi

• Kiinnitä huomio siihen, että prosessi tulee noudattamaan ryhmän vaiheita: ensin on kuherrusvaihe, sitten konfliktivaihe, jossa kaikki tuntuu hirveältä, ja vasta sitten löytyy se oikea ja kestävä suhtautuminen projektiin.

• Talon rakentaminen on loistava keino murtaa avioliitto ja ihmisen jaksaminen ylipäätään. Muista, että talo ei ole vain faktoja ja suorittamista, vaan myös unelmia, etsimistä, kokeilemista. Muista hakea iloa taloprojektista.

• Tee työsi hyvin, tee työsi huolella, mutta kaikkea et voi kontrolloida. Joskus vain juttuja menee pieleen ja joskus epätoivoiset jutut ja epäonnistumiset loksahtavat yhtäkkiä juuri ainoaksi oikeaksi tavaksi rakentaa tämä talo. Huolellisen suunnittelun ja ankaran työn yhdistäminen rentoon asenteeseen, lievään fatalismiin ja johdatususkoon on hyvä ratkaisu, jos haluaa pitää päänsä kirkkaana taloprojektin ajan…

Ota huomioon vuodenajat

• Talvi ja routa voi tulla yllättävän äkkiä. Kun taloa on alettu rakentaa, sitä voi rakentaa talvellakin, mutta sitä ei voi aloittaa milloin tahansa.

• Me ehdimme juuri ja juuri mukaan sopivasti. Aloittelimme taloprojektia ammattilaisten kanssa kesän lopulla, syksyllä sitä pähkäiltiin ja soviteltiin. Syksyn lopulla alettiin huomata, että niin, talonpaikkaa pitäisi kaapia kaivinkoneen kanssa, jotta tiedettäisiin, millaiset perustukset meille tulevat. Yllätys olikin, että paikalla oli savea eikä hiekkaa eikä kalliota. Sitten tulikin pitkä aika, jossa etsittiin kairaajaa, soviteltiin aikatauluja, siirrettiin taloa, tehtiin päätöksiä ja pähkäiltiin. Tähän meni käsittämättömän paljon aikaa, vaikka itse kiirehdimme tässä kohdin paljon. Ja yhtäkkiä, marraskuussa tulikin valtavasti lunta ja tolkuttomasti pakkasta. Ehdimme juuri ja juuri kaivaa talonpaikan auki niin, että saatiin selville, että siellä on kahden metrin syvyydessä sileä kallio. Vasta silloin saimme tietää, että hups, meille tuleekin kellari, piirustukset ja suunnitelmat menevät uusiksi. Kaivaminen oli pakko jättää osittain kesken, koska se tuli niin kalliiksi, kun maa jäätyi sitä mukaa kun sitä kaivettiin.

• Jos kalliota ei olisi kaivettu siinä kohtaa esiin, kaikki suunnitelmat olisivat joutuneet odottamaan huhtikuuta. Vasta silloin olisi voitu tehdä päätöksiä. Luultavasti suunnitelmien teko olisi kestänyt niin kauan, että projekti oltaisiin voitu aloittaa vasta syksyllä – ja silloin olisi taas tullut talvi vastaan ja olisi jouduttu odottamaan puoli vuotta. Toisin sanoen jos emme olisi ehtineet saada perustuskalliota esiin, projekti olisi siirtynyt vuodella.

Se, tuleeko taloon kellari, pystytään päättämään ällistyttävän myöhäisessä vaiheessa

• Kun maapohjaa kaivetaan auki, varaudu siihen, että koko taloprojekti voi muuttua ihan kokonaan. Kaikki suunnitelmat saattavat mennä uusiksi.

• Itse asiassa maata pitäisi kaivaa jo kauan ennen kuin omia pohjapiirustuksia on suunniteltu lainkaan. Toisaalta en itse olisi silloin tiennyt, mitä talon pohja vaatii. Joka tapauksessa taloprojektin pitäisi edetä näin: 1) talon paikka päätetään 3-4 vuotta ennen rakentamista 2) sitten kaivetaan maata ja katsotaan, millaista pohja on 3) tarvittaessa kairataan maata, vaihdetaan paikkaa, kaivetaan vielä lisää jne. 4) sitten aletaan suunnitella omia pohjapiirustuksia, otetaan selvää asioista, vertaillaan talofirmoja, käytetään suunnitteluun pari vuotta. 5) sitten otetaan yhteys valittuun talofirmaan ja aletaan tehdä pohjapiirustusta ammattilaisten kanssa. 6) ja sitten rakennusprojekti voi alkaa.

Älä usko, kun mukana olevat ammattilaiset väittävät, että kaivaminen onnistuu ihan hyvin kovassa pakkasessa ja routaisessa maassa

• Onnistuuhan se kaivaminen, mutta se vie aikaa ja rahaa viisinkertaisesti tavalliseen kaivamiseen verrattuna.

• Lumen alla maa pysyy pitkään pehmeänä, mutta kun kaivetaan kovassa pakkasessa, maa ehtii jäätyä joka kauhallisen jälkeen. Kun lumet on otettu pois ja kaivaminen aloitettu, yön jälkeen tarvitaan poraa, jotta voitaisiin kaivaa.

Kaivinkoneen kuljettaja on yksi tärkeimmistä miehistä koko prosessissa

• Varsinaisen talon rakentamisessa on ties miten monta suunnittelijaa ja pähkäilijää mukana neuvomassa ja tukemassa ja auttamassa, mutta kaikessa, mikä liittää talon itse tonttiin, olet varsin yksin. Maastotyöt eivät kuulu kunnolla kenenkään vastuulle, joten käytännössä sitten sinä itse seisot avuttomana tontilla kaivinkoneen kuljettajan kanssa. Siinä sitten pitäisi päättää lennossa, miten päin ja mihin kohtaan talo tulee, miten se suhtautuu maasta esiin kaivettuun kallionpintaan ja maaperään, minne maastossa kulkevat vedet ajautuvat, mihin vedetään välttämättömät ojat, missä talon on turvallisinta olla, mitä tilaa ja minkälaista pohjaa tarvitaan kuorma-autoille, miten aikataulutetaan kaivonporaukset, sähkökaapelikaivuut ja perustukset ja niin edelleen. Koko ajan pitäisi mitata talonpaikkaa mittanauhan ja kompassin kanssa. Rakennusmestari ja kellareiden urakoija ehkä käväisevät paikalla sanomassa mielipiteensä, mutta käytännössä kaivinkoneen kuljettaja tekee kaikki ratkaisevat päätökset, hioo välttämättömät yksityiskohdat ja järkeilee sen, mikä käytännössä on paras

• Kaivinkoneen kuljettajan täytyy siis olla osaava käytännön äijä, joka tekee muutakin kuin kaivaa ja tottelee käskyjä. Hänestä on kiinni koko tulevan rakennusprojektin toimivuus, koska jos hän on huolimaton, myöhemmin pitää yhtäkkiä tilailla ylimääräisiä kaivuukertoja, eikä niitä edes saa tuosta vain. Kaivajista on kuitenkin todella vaikea saada selville, millaista porukkaa he ovat. Käytännön äijät eivät loista puhelimessa, ja yleensä he tulevat vielä jonkin firman kautta, niin että on sattuman kauppaa, kuka tulee.

• Meillä oli ensin aika kaamea kaivaja, joka muun muassa autojen kääntöpaikkaa tehdessään jätti siihen puolen metrin urat, niin että paikalle ei päässyt puoleen vuoteen muulla kuin traktorilla. Onneksi seuraavalla kerralla meillä kävi tuuri, ja sitten siirsimme mieluummin kaivuuprojektia viikoilla eteenpäin, kunhan vain saimme luottomiehemme.

Toisaalta mieti, milloin tarvitaan kaivuun ammattilaista ja milloin kävisi vain lähellä asuva maanviljelijä, traktori ja etukuormaaja

• Traktorin käyttö maansiirtotöiden apuna on yleensä puolet halvempaa kuin kaivinkoneen, ja sen saa yleensä avuksi nopealla varoitusajalla ja lyhyeksikin aikaa.

• Hiero siis suhteita naapuruston traktorinomistajiin… Yleensä heistä on suuri apu muutoinkin myöhemmin, kun paikalla jo asutaan. He auttavat parantelemaan tietä, auraamaan lumia, kaivamaan kuoppia, siirtelemään maamassoja.

• Toisaalta traktorikuskin kanssa oma vastuusi kasvaa, joten paikalle tarvitaan kyllä toisinaan ammattimiehiäkin.

Kun taloa ei vielä ole alettu varsinaisesti rakentaa, älä lähde kiireessä tekemään mitään, vaikka ammattilaiset hoputtaisivat. Älä laita nimeä paperiin, vaikka loistava tarjous menisi tietyn aikamäärän jälkeen umpeen. Älä kiirehdi myöskään kiltteyttäsi.

• Uusia tarjouksia tulee aina. Talofirmoilla on aina varattuna joitain porkkanoita. Jos yksi menee sivu suun, tulee varmasti toisia.

• Tämän mokan me teimme. Teimme itsellemme psykologisesti liian ison päätöksen liian aikaisin, ja puolen vuoden kuluttua kävi ilmi, että se tarjous, jonka vuoksi kiirehdimme, ei lopulta voinutkaan koskea meidän taloa. Hötkyilimme ihan turhaan.

• Sen jälkeen olen ottanut ihan rauhassa, vaikka ammattilaiset ovat painostaneet kiirehtimään sitä ja tätä. Meillä ei ole tiukka aikataulu, joten kaiken voi ottaa rauhassa, kunhan asiat kuitenkin koko ajan etenevät. Kaikki nämä ajan venyttämiset osoittautuivat myöhemmin oikeiksi.

• Aina, kun nimi on laitettu paperiin, ammattilaisten kiinnostus projektiasi kohtaan lopahtaa ja saat palvelua hitaammin ja huonommin.

• Kun taloa aletaan faktuaalisesti rakentaa, ammattilaisten näkemykset aikatauluttamisesta kannattaa tietenkin ottaa vakavasti. Samoin vuodenaikojen vaikutus on syytä miettiä.

• Kaikkeen menee aina vähintäänkin kaksinkertainen aika verrattuna siihen, mitä kaikki ammattilaiset väittävät. En tajua, miten kokeneet ammattimiehet voivat olla niin sokeita kalenterin kululle. Päivän homma on aina kahden päivän homma, viikon juttu on aina kahden viikon, kuukauden juttu on aina kahden kuukauden, puolen vuoden juttu on aina vuoden.

Varaudu siihen, että taloprojekti vie sinun aikaasi, yhtäkkisesti ja usein

• En tajua, miten ne perheet rakentavat, joissa molemmat aikuisista käyvät sellaisessa työssä, jonka aikatauluttamisesta he eivät voi itse päättää. Taloprojekti vie uskomattomasti työaikaa. Se vaatii sen seitsemän erilaista soittourakkaa, järjestelypuuhaa, päätöksiä ja miettimisiä, ja kun tapahtuu jotain käytännössä, sinun on oltava varsinkin alkuvaiheessa aina paikalla.

• Kaivuuvaiheessa talolla on koko ajan oltava joku, mielellään molemmat perheen aikuisista. Kaivuupäivät siirtyvät aina sattumanvaraisesti, kaivajien edellisten projektien ja säiden mukaan, joten vapaapäivien ottaminen ja lastenvahtien järjestäminen on todella hankalaa. Lisäksi kaivuupäiviä tulee aina enemmän kuin aluksi lasketaan.

Sähköjen saaminen on tajuttoman monipolvista

• Monelle käy niin, että rakentaja uskoo tilanneensa työmaasähköt ajoissa, mutta kun projekti alkaa, mitään ei ole tapahtunut vaan tilaus pitää tehdä uudelleen ja menee 4-5 kuukautta ennen kuin sähköä saa. Hoitaessani asioita sähköyhtiön kanssa en suostunut lopettamaan yhtäkään puhelua ennen kuin olin tivannut, onko kaikki nyt hoidossa sähkön saamisen kannalta, mitä tapahtuu käytännössä seuraavaksi, mitä minulta edellytetään seuraavaksi. Jokaisesta vastauksesta sain aina uutta ällistyttävää tietoa, jota ilman meiltä olisivat jääneet sähköt saamatta.

• Jos teille tulee sähkö maakaapelina, sitä varten pitää tontilla kaivauttaa iso kaapelioja. Kun sähkökaappi tulee, sen on paras tulla päivänä, jolloin kaivinkone on tontilla tekemässä jotain muutakin, sillä sähköyhtiö ei kytke sähköjä päälle ennen kuin kaapelioja on kaivettu umpeen. Meillä kävi näin sattumalta. Lasku olisi ollut melkoinen, jos vartin homman vuoksi olisi pitänyt kutsua kaivinkone erikseen paikalle – eikä sitä olisi edes saanut kuin parin viikon päästä.

Älä luota vain yhteen näkemykseen

• Kukaan ammattilainen ei hallitse kaikkea, etkä myöskään vielä tiedä, mikä asia kuuluu kenenkin osaamisalueeseen ja vastuulle.

• Jos saat kommentin, että ”no siihenhän käy nyt ihan mikä tavara vaan”, nyökkäile ja hymyile ystävällisesti, ja kysy sitten kommentteja lisäksi muilta. Yleensä hyvän tuloksen saa, kun kysyy ainakin kolmelta henkilöltä seuraavasta listasta: 1) rakennusmestarilta 2) urakoijilta 3) LVI-urakoijalta 4) LVI-suunnittelijalta 5) alan liikkeestä 6) kaivinkoneen kuljettajalta 7) juuri rakentaneelta tuttavalta.

Maanantaina puhelimet soivat

• Kun rakennusprojekti on pyörähtänyt käyntiin, joka maanantai-aamu kello kahdeksan alkavat puhelimet soida. Saan vastattavakseni kysymyksiä, joihin en tiedä minkäänlaisia vastauksia, kaikki aiemmat suunnitelmat menevät metsään, koko projekti tuntuu kaatuvan käsiin. Maanantai-illalla ja tiistaina kaikki alkaa näyttää taas vähitellen hyvältä. Viikonloppua kohden kukaan ei soita ja mitään ei tunnu tapahtuvan.