Rakentamisen linkkivinkkejä

Lotrataan vedellä: tiskipöytä ja välitila sekä hana

Haluaisin ison tiskipöydän. Meidän astioita ei voi pestä astianpesukoneessa, joten kaksi allasta ja kunnon tiskitaso tarvitaan. Tiskipöytä saisi olla tiskipöytä eli ei upotettava, eivätkä altaat saa olla terävän neliskanttiset, koska kulmia on vaikea saada puhtaiksi. Kumpaankin altaaseen tarvitaan tulppa. Tiskitason pitäisi myös olla sileä (eli ei mitään uria), koska leivon yleensä tiskipöydällä. Netrauta.fi:n sivuilla myydän isoaltaisia tiskipöytiä, mutta niissä ei ole tiskitasoa. Franken omilta sivuilta löytyy monta tiskipöytämallia (Saara, Roosa, Quatro-MM), mutta en tiedä niiden hintaa. Fintrade services Intralla on monta hyvää 2-altaista mallia, joista Atlantic on halvin (400–500 euroa).

Talotarvike.com myy sekä Reginoxin että Franken tiskialtaita, ja Reginoxin mallit maksoivat 199–355 euroa, mutta en päässyt selvyyteen, ovatko mallit tiskipöytiä vai pitääkö ne upottaa tasoon. Franken Saara maksaa 300–400 euroa, ja saman hintaisia Saarat ovat Taloon.com-sivustolla, www.lvi-shop.fi:ssä ja Ykkösrauta.netissä. Ikealla ei ole varsinaisia tiskipöytiä lainkaan. Stalalla on myös tiskipöytiä, joita myydään samoilla sivuilla ja samanhintaisesti kuin Franken Saaraa, mutta pääasiassa Stalan malli on ollut liian teräväkulmainen. Stalalla on lisäksi pehmeäkulmaisia, ja niitä voisi harkita.

Tiskipöydän voisi ostaa myös käytettynä. Jos olen hankkimassa niin kallista puuliettä kuin olen ajatellut, täytyy säästää kaikesta muusta, ja ehkä juuri tiskipöydästä voisi tinkiä. Naarmuinen ja raapiutunut on minusta vain hieno. Ongelma vain on, että vanhat tulpat saattavat vuotaa. Ja onkohan vanhassa tiskipöydässä hygieniariskejä? Netissä myydään useita haluamani kaltaisia tiskipöytiä 30–160 eurolla, ja taitaa olla, että ostamme aikanaan sellaisen.

Keittiön alakaappien ja yläkaappien välitilasta yritin ottaa selvää, onko siihen pakko laittaa kosteussuojia ja kaakeleita ja muita. Haluaisin laittaa kaappien takana olevan seinän ruukintiilestä, ja haluaisin sen näkyvän sellaisenaan kaappien välistä.

(Täytyy kyllä harkita sitä, että kun ruukintiili on melko kallista, voisi laittaa kaappien taakse jotain halpaa tiiltä, kun tiili ei kuitenkaan näy sieltä.)

Verkkokeskusteluissa on laitettu tiilen näköistä sisustuskiveä välitilaan ja suojattu se joko lasilla tai sitten jollain suoja-aineella, ja hyvin se on toiminut. Kai sitten saa itse seinämateriaali-tiiltäkin käyttää samoin?

Toisista keskusteluista sain selville, että ilmeisesti tälle välitilalle ei ole mitään säädöksiä olemassa, vaan voin pitää siinä sellaista seinää kuin haluan. Hihhei. Riskialttein kohta on ilmeisesti tiskipöydän ja seinän välinen raja, josta vesi voi valua lahottamaan lattioita ja rakenteita. Se sauma pitää siis tukkia tiukasti. Keittiön hanalla on muutenkin riski vuotaa, joten alakaappia kannattaa tarkkailla.

Soledolla näyttäisi olevan hengittävä aine, jolla tällaisen välitilan tiilipinta voidaan suojata, jotta lika ei niin helposti tarraa siihen.

Hanoista etsiskelin tietoa Talo pesee ja lotraa -sivulla, ja päädyin silloin Granan Rosa -retrohanoihin. Ne ovat ulkonäöltään vanhanaikaisia mutta käytettävyydeltään moderneja ja ennen kaikkea kohtuuhintaisia. Oheinen kuva on Bauhausista.

Keittiön tasot ja kaapit sekä kaappien vetimet

Keittiön kaapeista olen päätynyt siihen, että noin puolet kaapeista ja laatikostoista (etelänpuoleinen seinusta ja osa pohjoisen puoleisesta) saa joku nikkaroija rakentaa paikalla. Haluaisin niiden olevan höylätystä ponttilaudasta ja mahdollisimman yksinkertaiset, niin että voin suurin piirtein itse napauttaa vasaralla irti laudan ja korvata uudella. Liimapuuta käytetään vain työtasoon, kaikki muu vasaroidaan ponttilaudoista ja rakentamisen hukkapaloista. Jos lautojen väliin jää raot, ei haittaa. Ovet ovat vanhan ajan Z-malliset, eli ne on vasaroitu ponttilaudasta levyksi niin, että nurjalla puolella on Z-malliset tukilaudat. Pohdin pitkään, miten tällaisen oven saa kiinnitettyä kaappiin, kunnes tulin katsoneeksi kuvassa näkyviä autotallimme ovia. Saranahan tulee tietenkin oven päälle. Oviin ostetaan siis jotkin kauniit takorautaista (ainakin teeskentelevät) vanhanaikaiset saranat, ja ne voivat hyvin olla jokainen vähän erilainen.

Kaapit käsitellään Osmon puuvahoilla, ovet hiukan eri sävyllä kuin hyllyt ja runko ja tasot. Oviin on tulossa todennäköisesti Osmon läpikuultava puuvaha, värinä poppeli. Hyllyt pysyvät listoilla tai kolmionmallisilla puupaloilla.

Näihin kaappeihin tulee hyllyt, ja haluaisin alakaappeihin äärettömästi pieniä vanhan ajan laatikoita, mutta niiden nikkarointi voi tulla kalliiksi ja hankalaksi. Kaupoissahan myydään vaikka mitä apteekkarinlipasto-huijauksia, joiden laatikot ovat sisältä kamalat. (Vaikka laatikko olisi kolmekymmentä senttiä korkea, laita on vain viisi…) Yritän katsoa, löydänkö jostain purkutalosta laatikoita tai vanhan kaapiston laatikko-osuutta, mutta en ole nähnyt tähän mennessä laatikostoja myytävänä. En myöskään tiedä, miten vanhan laatikoston saisi ujutettua suunnittelemaani kaapistoon luontevaksi osaksi.

Voi olla, että olemme ehkä ensisijaisesti etsimässä isoa, korkeaa vanhan ajan laatikosto-kaapistoa, ja vasta kun sellainen löytyy, voi lyödä lukkoon, mitä kaappeja tehdään paikan päälle. Ongelma on, että en voi etsiskellä tällaista laatikosto-kaapistoa nyt, koska meillä ei ole paikkaa, missä säilyttää sitä ennen rakentamista.

Ohessa on kuva täydellisestä kaapista. Tiheikön väellä näyttäisi olevan ilmiömäinen taito rakentaa huonekaluja, joista pidän… Tällaisia vanhan ajan pikkulaatikkokaapistoja olen etsimässä, mutta niitä ei ole missään myytävänä. Rakastan tällaisia pieniä lokeroita, pikkulaatikoita, joihin voi luokitella ja ripotella vaikka mitä…

Lisää ajatuksia nikkaroiduista kaapeista löytyy Taloon tulee tilpehöörit -sivultani.

Itse työnurkkaukseen, jossa on tiskipöytä ja hellat, on tulossa jokin kaupan kaappi-juttu. Kaupan keittiönkaapit näyttävät hienolta kaukaa, mutta puisetkin tuntuvat käteen muovisilta ja runko-osat ovat viilutettuinakin karmeita. En pidä reikärivistöistä, joihin hyllyt voi kiinnittää, ja vielä vähemmän pidän runkojen mdf-materiaalista, johon ei voi kiinnittää edes koukkuja. Ovien romanttisetkin mallistot ovat suomalais-tylppää muotokieltä, johon en ole koskaan päässyt sisään. Laatikot ovat näennäislaatikoita, muovimetallista tehtyjä leikkiloodia, jotka aukeavat liian nopeasti ja joissa ei ole kunnon laitoja. Liimapuusta teetetyt kaapistot taas ovat kalliita ja korneja nekin. Työnurkkaukseen kuitenkin tarvittaisiin helposti pyyhittäviä pintoja ja muita sellaisia ominaisuuksia, joita ponttilaudoista kyhätyillä kaapeilla on vaikea saada aikaiseksi, joten olen nyt lykkäämässä tavallista kaapistoa pieneksi osaksi meidänkin keittiöön. Voi olla, että joskus, kun nämä kaupan kaapit ovat nähneet elämää liikaa, niiden tilalle rakennetaan samanlaiset kaapit kuin muuallekin keittiöön, mutta nyt rakennusvaiheessa yritän päästä ainakin puolesta keittiöstä helpolla.

Kävin aiemmin verkossa ihmettelemässä kaappien ovia, ja päädyin – Ikeaan. Ståt-mallisto on erilainen, vanhanaikainen ja yltiöhalpa. Kaappeja saa vain valkoisina, ja alun perin ajattelin, että kaapit maalattaisiin meillä Osmon peittävällä puuvahalla, ovista saven värisellä ja sisältä vaaleansinisellä. Maali maalattaisiin sienellä ja ehkä pyyhittäisiin märkänä, niin että väripinnasta tulisi epätasainen. Ståt-ovet ovat puukuitulevyä ja ne on maalattu polyesterimaalilla, ja siksi niiden hinta on mitä on (perusovi maksaa 26 euroa, kun ainoa toinen harkittavana ollut ovi, Ikean Fagerland, on massiivimäntyä ja 42 euroa). Googlaamalla Ståt-mallistoa saa muuten esiin valtavasti mykistävän suloisia keittiöitä. Moni muukin rappioromantikko on ihastunut tähän oveen. Oheisia kuvia kävin nappaamassa niistä Ikean myymälöistä.

Sain takaiskun: Osmoa ei voi käyttää näiden kaappien maalaamiseen, ellei näe ensin kovaa vaivaa koko vanhan maalipinnan hiomisessa pois. Runko ja kaappien sisäseinätkin ovat lastulevyä, polypropeenimuovia, melamiinikalvoa, puukuitulevyä ja akrylaattimaalia. Uulalta kuitenkin kerrottiin, että jos pinnan pesee Kiiruna-maalinpesuaineella ja hioo, kaapit voi maalata heidän puulattiamaalillaan, ja sitäkin saa saven värisenä.

Ikean ongelma on, että tiskikaappi ei ehkä ihan ole paras mahdollinen kaappi, eikä leikkuulautaa ole integroitu osaksi laatikostoja. En ihan tiedä, mitä ajatella leikkuulaudan puuttumisesta. En haluaisi pitää leikkuulautaa työtasoilla, koska laskutilaa ei koskaan ole tarpeeksi, ja murusetkin olisi hyvä saada piiloon. Jonkin laatikoston ylimpään laatikkoon voi varmaan helposti väsätä leikkuulaudan, mutta ylimääräis-väsäyksiä en juuri kaipaisi muutenkin monimutkaiseen rakennusprojektiin.

Ikean kaappien kaveriksi olisi joka tapauksessa tulossa Ikean työtaso. En ihan tajunnut eri työtasojen eroja; materiaali ja hinta tuntui hyppivän mallistosta toiseen ilman logiikkaa. Täyspuiset ja laminaatti tuntuivat olevan samanhintaisia, lastulevysisältöinen niin vähän halvempi, että sillä ei ollut juuri merkitystä. Olisin alustavasti suosimassa täyspuista, jota oli ainakin Lagun-merkkistä (246×60 cm, 79 euroa). Hauska oli myös Numerär-malli, joka oli samanhintainen mutta laminaattia ja sitä sai teräksenvärisenä.

Vetimistä hankin nikkaroitujen kaappien oviin vanhoja tai takorautaisia kahvoja, jotka saavat olla kukin vähän omanlaisensa. Muutamia sellaisia olen jo ostanutkin. Ikean kaappeihin on varmaan järkevää ottaa vetimet samasta paikasta, ja Ikean Antik ja Gravyr -mallit olivat sopivan mauttomanromanttisia vanhanmallisiin kaappeihin. Kumpaankin mallistoon kuului sekä nuppeja että kahvamaisia vetimiä, ja hinta oli 4–5 euroa / kaksi kappaletta.

Verkon muita vetimiä selaillessa löytyi monta yhtä hienoa ja samanhintaista mallia, mutta ei mitään, mikä olisi herättänyt suuria intohimoja. Arvo-Helat Oy:lla oli huomattavan halpoja vetimiä, sekä Ikean kaappeihin että nikkaroituihin oviin sopivia. Biltemallakin oli Rakentamisen lokerossa kivoja halpoja nuppeja ja kahvoja, eikä biltema-laatu ole sen huonompi kuin ikea-laatukaan.

Rakennusapteekki myy tietenkin hienoja, vanhojen mallien mukaan tehtyjä vetimiä, mutta hinta on usein melko kova. Kohtuuhintaisia löytyy muutama, mutta ei halpoja.

Bauhausissa on hienon näköisiä mustia metallisia vetimiä, 1405 125. Pienin koko on 3,5 euroa kappale.

Tähän päädyn kahvojen osalta: meille olisivat tervetulleita Ikean nuppimaiset Gravyr-vetimet.

Luin, että hirsirakennuksessa täytyy ottaa huomioon, että seinä tulee painumaan, ja samalla keittiön kaapit. Mitenköhän sen voi ottaa huomioon?

Jääkaappi

Meillä on keittiössä ongelmana, että ikkunat ovat etelään päin, ja kokemuksesta viisastuneena tiedän, että jääkaapit ja pakastimet voivat lämmetä liikaa auringossa. Yritän saada viileän laitteita keittiöön niin, että ainakaan niiden pitkä sivu ei olisi etelään päin.

Meille tulee sekä arkkupakastin että todennäköisesti kapea pakastin jääkaapin kaveriksi. Arkkupakastimista nykyinen saakoon kelvata, jos se pysyy hengissä tulevaan taloon saakka, mutta ostettavalla jääkaapilla pitäisi olla pakastin-kylkiäinen. Haaveilen metallinvärisistä laitteistoista, mutta muita vaatimuksia minulla ei ole. Energialuokkaa vilkuilen, ja metelin kovuutta.

Jääkaappi-pakastin-pareja löytyi verkosta paljon, ja valkoiset halvimmat olivat tuhannen euron hintaisia, ja metallin väri toi niihin sata euroa hintaa lisää. Pääasiassa metallinväriset jääkaappi-pakastin-parit olivat parin kolmen tuhannen hintaisia ja täynnä elektronisia näyttöjä, jääpalakoneita ja muuta turhaa. Halvat mallit löytyivät Markantalolta ja Gigantista (LG Side-by-Side) sekä E-kodinkoneista (Samsung RS20CRP55). Samoja malleja myytiin myös muualla verkossa, hiukan kalliimpaan hintaan. Nämä mallit kuuluvat A-energialuokkaan, mutta tietoja desibelitasoista ei ollut verrattavaksi saakka. Niiden leveys on 86–89 cm.

Sähkölaitteita kannattaa tietenkin ostaa samasta paikkaa monta vehjettä. Paljousalennusta yleensä saa.

Messuilla olen nyt nähnyt vastaavia jääkaappeja, ja olen jäänyt mietteliääksi. Niissä on jääkaappiosuutta loppujen lopuksi aika vähän. Kylmätilaa taas oikeasti tarvitaan keittiöön, ja vaikka kellariin saisi jotain ruokajuttuja, siellä ei jaksa ravata koko ajan.

Kävi myös ilmi, että meille tuleekin puolilämmin kellari, jonne siis saa sekä ruokakellarin että myös esimerkiksi toisen pakastimen. Keittiötä täytyy siis miettiä aika lailla uusiksi. Ehkä jääkaapin paikalle tuleekin pelkkä jääkaappi, jolloin kaappitilaa saisi hiukan lisää. Arkkupakastimen paikalle tulisi jokin pieni pakastin. Ja kellariin tulisi siis se arkkupakastin.

Messuilla näin myös upeita Gorenje-retrojääkaappeja. Ehkä pitäisi sittenkin harkita jotain vekkulia mallia, koska hintaero ei ole iso (isoimman jääkaappi-pakastin-yhdistelmän hinta on 1100 euroa Gigantissa). Gorenjen ongelma on, että niitä saa vain jääkaappi-pakastin-yhdistelminä, ja kumpikin osio on meille ihan liian pieni.

Ehkä niitä pitäisi hankkia kaksi. Ööh.

Googlasin sanoilla retro ja jääkaappi, ja sain selville, että esimerkiksi Koti-in-sivuilla myydään Smegin retro-jääkaappeja. Niiden hyvät ja huonot puolet ovat samat kuin Gorenjen. Smeg-pakastimia on olemassa (hinta noin 1500 euroa), mutta jääkaapeissa (hinta noin 1300 euroa) on aina pakastinlokero mukana. Smegilla on näköjään omatkin suomenkieliset sivut, ja siellä on enemmän valikoimaa. Siellä on muun muassa sellainen retromalliston jääkaappi-pakastin-side-by-side-yhdistelmä kuin millaista olin ajatellut metallinvärisenä aiemmin. En tiedä tällaisen hintaa, mutta siinä on pöllö jääpalakone mukana. Se on kauniisti retro, en hauskasti retro.

Upollakin pitäisi olla punainen retro-jääkaappi, mutta heidän verkkosivuillaan on vain tavallisia tylsiä. Punaista Upon jääkaappia on kyllä myynnissä, 800 euron hintaan, mutta pakastinlokero siinäkin on.

En viitsisi tuhlata kylmätilaa ja sähköä pakastinlokeroon, kun se ei kuitenkaan ole tarpeeksi kylmä kunnon pakastamiseen.

Boschilla on myös retrojääkaappi, nimellä Classic-Edition, ja sen hinta on 1800 euron tienoilla. Sitä on mustana ja punaisena, siinäkin on pakastinlokero, ja se on matalahko.

Jos meille ei tule side-by-side-yhdistelmää, Ikealla on perustyylikäs, metallinenvärinen Nutid-jääkaappi (vajaa 700 euroa, leveys 60 cm) ja samanlainen pakastinkaappi. Siemensillä ja Mielellä ei ollut mitään hauskaa, mutta kalliita metallinvärisiä laitteita kyllä. Sama koskee muitakin merkkejä. Gigantin sivuilla halvimmat teräksenväriset ovat samoissa hinnoissa kuin Ikean kaappi. Valkoisia löytyy 400-500 euron hintaan.

Kävin katsomassa Ikean Nutid-jääkaappia. Se on pienempi ja lelumaisempi kuin ajattelin. Ohessa on kuva, josta toinen kaappi on jääkaappi, toinen pakastin.

Pikku hiljaa olen kallistumassa siihen, että kun en saa sellaista jääkaappia kuin haluan (eli niitä retromallisia), voisimme yhtä hyvin ostaa käytetyn. Valkoisia jääkaappeja näyttäisi ainakin verkossa olevan todella paljon myynnissä, 20-200 eurolla. Huuto.netissä niillä näyttäisi olevan ihan hyvin kysyntää, mutta kierrätyskeskuksesta varmasti löytäisi jonkin – sellaisen perusruman ja kamalan kuin meillä on joka asunnossa ollut.

Sitäkin voisi miettiä, että ostaisi kaappeihin upotettavan jääkaapin, siis sellaisen, joka ei ulkonäöllisesti eroa tavallisista kaapeista. Se olisi kaunis ja hauska, mutta epäilen sen paloturvallisuutta. Emme saa edes nykyistä jääkaappia ehjänä paikaltaan pois, jotta voisimme imuroida sen takaa. Jääkaappi myös pitää aikanaan vaihtaa, enkä todellakaan aio vaihtaa samalla myös keittiön kaappeja. Siksi olen halunnut täysin vapaasti seisovan jääkaapin.

Mikroaaltouunin paikka

En ole ikinä tajunnut, mikä vitsi on kalusteisiin upotettavalla mikroaaltouunilla. Yleensä se on niin korkealla, että sopat kaatuvat syliin. Huomasin kuitenkin, että vaikka meillä on keittiössä muuten lasku- ja kaappitilaa paljon, vesipiste-hella-jääkaappi-kolmiossa laskutilaa ei ole nimeksikään. Jäljelläolevaa vähää ei siis viitsisi käyttää kokonaan vain mikroaaltouunin alle, eikä mikroaaltouunia oikein kannattaisi kauemmaskaan tästä kolmiosta laittaa. Lisäksi kalusteisiin upotettava mikroaaltouuni on tyylikkäämmän näköinen kuin irtomikro. Pitäisikö sittenkin harkita sopat-syliin-järjestelyä?

Verkosta luin, että yläkaappiin laitettava mikro kannattaa laittaa vähintään 10 kymmenen senttiä alemmas kuin yläkaapisto normaalisti. Aikuinen näkee silloin hyvin mikroon, joskin lapset tarvitsevat tikkaita ja voivat sillä keikkuessaan saada helposti kuumat ruuat päälleen.

Vilkaisin Ikean sivuja. Heillä on myynnissä yläkaappi, johon sopii mikroaaltouuni, mutta silloin mikroaaltouuni on yhtä korkealla kuin normaalit yläkaapit. Hinta on Ståt-mallistolla 74 euroa, ja leveys on 60 cm. Hintaan kuuluu mikroaaltohylly ja sen yläpuolinen kaappi ovineen ja saranoineen.

Luulisin, että koko tämän mikroaaltouuni-kaappiköntsän voi kiinnittää seinään 10–20 cm alemmaksi kuin muut kaapit, joten sillä pulma olisi ratkaistu. Meille ei ole edes tulossa kaappien väliseen väliseinään kaakeleita tai levyä, joten nekään eivät aiheuta ongelmia.

Mikroaaltouunikaappi todennäköisesti mahtuisi keittiöömme sekä jääkaapin ja hellan väliin (muuta yläkaappia ei sitten tulisi siihen väliin) että tiskipöydän oikealle puolelle (kuivauskaapin lisäksi sinne ei tulisi silloin muuta yläkaappia).

Ikean keittiönkaappien rungot ja sijoittaminen keittiöön

Ikealla on tarjota tiskipöydän roskiskaapiksi normaalia 80 senttiä leveää kaappia, ja hintaan 94 euroa kuuluu myös Ståt-kaappien ovet ja saranat. Tiskipöydän alle voisi kuitenkin hankkia myös laatikoston. Silloin hinta on 197 euroa.

Kaapeista on hyvä huomata, että yksiovisia alakaappeja on olemassa vain 30, 40, 50 ja 60 cm leveinä (hinnat ovineen, hyllyineen ja saranoineen 62, 64, 78, 79 euroa). Kaksiovisia on 60 ja 80 cm leveinä (105, 106 euroa). Laatikostoja on vain 3 ja 5 laatikkoa sisältäviä kokonaisuuksia, ja jälkimmäisessä ei ole Ståt-kuviointia. Kolmelaatikkoista on 40, 60 ja 80 cm leveänä (187, 210, 252 euroa), viisilaatikkoista 40 ja 60 cm (205, 231 euroa). Sitten on sellaisia alakaappeja, joissa on 1 laatikko ja kaappi. Kaksiovisia tällaisia on 80 cm leveänä (160 euroa), yksiovista 40 ja 60 cm leveänä (104, 124 €).

Yläkaapeista Ikean tiskikaappi hymyilyttää. Siellä on peräti yksi kuivaushylly, eikä lisää voi ostaa Ikeasta, mutta eiköhän niitä löydy muualta. Tiskikaappiin kuuluu valumalaatikko, jonka voi vetää ulos tyhjennettäväksi. (Tai sitten sahaamme koko pohjan pois siitä kaapista. Onkohan niin turvallista? Tai jos sahaisi keskiosan?) Kaksiovisena ja 80 cm leveänä Ståt-tiskikaappi maksaa 156 euroa.

Yläkaapeista yksiovisia on 30, 40, 50 ja 60 cm leveänä (59, 67, 75, 89 euroa), ja olisin ottamassa yläkaapit niin korkeina kuin mahdollista (92 cm korkeana). Kaksiovisia on 60 ja 80 cm leveitä (105, 121 €).

Sokkelijalat ostetaan kaappeihin erikseen, ja niistä yksinkertaiset metalliset maksavat kymmenen euroa per neljä kappaletta. Ne ovat niin hauskan näköiset, että oikeastaan jättäisin ne näkyviin. 60 cm leveiden kaappien alle voi myös ostaa sokkelilaatikon (35 €).

Kun suurensin keittiömme kulkuovia määräysten mukaan 90 cm leveiksi, huomasin jättäneeni tilan kaapeille niin tiiviiksi, että hella, mikroaaltouuni ja jääkaappi eivät millään mahdu samalle seinälle. Siirsinkin arkkupakastimen vastakkaiseen keittiön nurkkaan. Se on valitettavasti siellä suoraan etelästä paistavan auringon armoilla, mutta toisaalta se sijaitsee syvällä huoneessa. Kaapeille tulevasta tilasta en ole ihan varma, joten täytyy miettiä muutama erilainen mahdollinen potpuri.

Seuraavat tiedot kiinnostavat luultavasti vain meidän perhettämme…

Tähän päädyn tiskipöytäseinän osalta: Tiskipöytäseinällä on vasemmassa takanurkassa arkkupakastin. Sen oikealla puolella on ovi saunaeteiseen, ja sitten tulee 30 cm leveä Ikean kaappi ja tiskipöytä. Tiskipöydäksi valitsin alustavasti Franken Saaran, 1200 mm leveän (335 euroa), ja altaat tulisivat oikealle puolelle. Jokin muukin malli käy, ja käytetty. Tiskipöydän alle mahtuu 40 cm leveä alakaappi ja 80-senttinen roskiskaappi. Päälle tulee 30 cm ja 40 cm leveät yläkaapit ja kuivauskaappi. Tiskipöydän jälkeen tulee puoli metriä turvaetäisyyttä ja sitten puuliesi ja hormisto. 30 cm kokoisen kaapin päälle tulee puinen työtaso, 40 cm:n kokoisesta alakaapista kerron kohta lisää potpuri-vaihtoehdoissa.

Tähän päädyn jääkaappiseinän osalta: hormiston jälkeen tulee tavallinen sähköhella (60 cm leveä). Sitten tulee ylä- ja alakaappeja, ja sitten jääkaappi (90 cm). Sitten tulee ovi eteiseen. Niille välissä oleville kaapeille on tilaa 60–100 cm. Yläkaapeiksi olisi tulossa se mikroaaltouuni-kaappi, normaalikorkeutta alemmas laskettuna, ja jos tilaa todellakin on metrin verran, sen kaveriksi tulee 30 cm leveä yläkaappi. Alakaapeista kerron lisää seuraavissa potpuri-vaihtoehdoissa.

Tässä ovat ne alakaappi-osaset, joita joudun nyt liikuttelemaan lyömättä niitä lukkoon: Tiskipöytäseinän 40 cm leveän alakaapin on mahdollista olla ihan vain alakaappi, 3- tai 5-osainen laatikosto tai sellainen, jossa on 1 laatikko ja kaappi. (Hinnat ovat 64 €, 187 €, 205 €, 124 €.) Jääkaappiseinälle on enemmän vaihtoehtoja. 60 cm kokoiseen tilaan: 1- tai 2-ovinen 60 cm leveä alakaappi tai 3:n tai 5:n laatikon laatikosto tai sellainen, jossa on 1 laatikko ja kaappi. 70 cm kokoiseen tilaan: 1-, 3- tai 5-laatikkoinen, 40 cm leveä laatikosto ja 30 cm leveä kaappi. 80 cm kokoiseen tilaan: 80 cm leveä kaksiovinen kaappi tai sama niin, että mukana on yksi laatikko tai 40 cm leveä laatikosto ja 40 cm leveä kaappi. 90 cm leveään tilaan: 40 cm leveä 1-, 3- tai 5-laatikkoinen laatikosto ja 50 cm leveä kaappi. 100 cm leveään tilaan: 60 cm leveä kaappi ja 40 cm leveä laatikosto.

Alakaappien potpurivaihtoehto A): Jääkaappiseinällä on vain 60 cm tilaa alakaapille. Tällöin tiskipöytäseinälle tulee 5-osainen laatikosto ja jääkaapin viereen kaappi, jossa on yksi laatikko. Potpurivaihtoehto B): Jääkaappiseinällä on 70 cm tilaa. Tällöin tiskipöytäseinälle tulee sellainen kaappi, jossa on yksi laatikko mukana, jääkaapin viereen taas 3-laatikkoinen laatikosto (40 cm leveä) ja kaappi. Potpurivaihtoehto C): Jääkaappiseinällä on 80 cm tilaa. Tällöin tiskipöydälle tulee 5-laatikkoinen laatikosto ja jääkaapin viereen kaksiovinen kaappi, jossa on yksi laatikko. Potpurivaihtoehto D): Jääkaappiseinällä on 90 cm tilaa. Tällöin tiskipöytäseinälle tulee sellainen kaappi, jossa on yksi laatikko, ja jääkaapin viereen kolmilaatikoinen laatikosto (40 cm) ja 50 cm leveä kaappi. Potpurivaihtoehto E): Jääkaappiseinällä on 100 cm tilaa. Tällöin tiskipöytäseinälle tulee kaappi, jossa on yksi laatikko, ja jääkaappiseinälle 60 cm leveä kaappi ja 3-laatikkoinen laatikosto.