Pohdintaa rakentamisesta

d

Ööö, miten tästä eteenpäin? (Pohdintoja ennen kaiken alkamista)

Olen pihalla kuin lumiukko siitä, miten rakennusprojekti etenee. Mitkä osa-alueet kuuluvat kenellekin? Vanhastaan tiesin sen, että ainakin pohjatyöt ja kellarit ja sen sellaiset kuuluvat ihan eri tyypeille kuin varsinainen talo. Lisäksi olisi hyvä olla rakennusmestari jostain muualta kuin talo tulee (eli ei siis Hongalta), jotta rakennusmestari varmasti pelaisi meidän pussiin eikä talofirman. Rakennusmestari toimii meidän ja rakentajien välissä, koordinoimassa, valvomassa, tekemässä ne sähellykset, joihin meiltä menisi ikä ja terveys.

Täytyy katsoa, olisiko verkossa jotain helposti omaksuttavaa tietoa rakentamisen vaiheista ja miehityksestä. Ainakin nämä osa-alueet täytyy funtsia erikseen:

• Luvat ja kaikki muut roinat kotikaupungin kanssa. Tässä on aika monta vaihetta, enkä oikein tiedä, missä vaiheessa otetaan ensin yhteyttä kaupunkiin. Sinne lähetetään papereita, mutta vissiin ennen sitä joku jo tulee katsomaan tontille, saako sinne ylipäätään rakentaa ja mihin, mihin laitetaan lämpöpumput ja viemärit ja muut. Ja sitten on tuhansia pikkusäädöksiä, loppukatselmuksia.
• Yhteyden otto Honkaan. Heidän siis pitäisi sekä suunnitella talomme ammattisilmin ja sitten niin kuin rakentaa se hirsiosuudelta. Missähän se raja menee, mitä paperitöitä he hoitavat ja mitä eivät?
• Pankkiin mennään pölöttämään. Meillä on ASP-säästötili.
• Pohjatyöt, kellarit.
• Loppunikkarointi, maalaaminen. (Näistä osan teemme tietenkin itse, mutta jos haluamme talomme tulevan joskus valmiiksikin, ensisijaisesti tarvitaan muita.)
• Putket, sähköt, lämmitysjutut, vessat. Onkohan Hongalla näissä sormensa pelissä vai etsiikö nämä sitten se joku rakennusmestarimme?
• Se rakennusmestari, joka ei ole Hongan miehiä vaan joku meidän.
• Katto? Kenelleköhän se kuuluu? Mikä osa kattoa?

Kävin katsomassa, mitä infoa kaupungiltamme saattaisi löytyä, ja löysin ohjeita rakentajille. Siinä kerrottiin aika hyvin, mitä portaita pitkin pitää edetä. Prosessi tuntuu silti aika monimutkaiselta. Yritän vetää sivun neuvot yhteen seuraavaan lukuun.

Kaupungillamme on kuulemma rakennusvalvontavirastossa mappi, jossa on yhteystietoja eri pääsuunnittelijoista, vastaavista työnjohtajista ja rakentajista. Lisäksi siellä on oppaita sun muita.

Täytyy käydä kaivamassa meidän tontin kaavapaperi esiin. Se vanhenee kolmessa kuukaudessa siinä mielessä, että rakentamista varten täytyy ostaa sellainen uudestaan kaupungilta. Tarkistin ihan meitä itseämme varten, että alustavat hahmottelumme eivät riko kaavaa.

Serkkumme vinkkasi, että isoimmat ongelmat taloprojektissa on silloin, kun yllättäen pitääkin muuttaa suunnitelmia, piha on täynnä valtavia koneita ja kymmeniä miehiä, joku sanoo, että tehdäänkös sittenkin näin-ja-näin, paniikissa siihen suostuu, ja sitten kolmen päivän päästä hoksaa, että ratkaisu oli väärä. Rakennusmestarin pitää olla sellainen hahmo, jossa on jytyä ja jolla on pokkaa seisauttaa koko prosessi ja vaatia paras ratkaisu ja puuttua virheisiin heti. Rakennusmestarin pitää olla joku muu kuin talopaketin oma, ja lisäksi yhtä tärkeää on hankkia talopakettifirman ulkopuolelta työmaavastaava, vastaava työmestari. Rakennusmestari on pääpaperimies, vastaava työmaajohtaja on se, joka seisoo siellä talonpaikalla koneitten ja rakentajien keskellä ja ottaa vastaan ne kaoottisimmat hetket, joissa tulee eniten tehtyä virheitä. Kaikesta pitää myös aina hankkia kolme tarjousta, vaikka olisi alustavasti tehnyt jo päätöksen.

Rakentamisen marssijärjestys ja protokolla kaupunkimme sivujen mukaan: Keitä talolla tarvitaan ja miten kannattaa edetä?

1. Ensimmäiseksi etsitään koko hankkeen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. (Ööö, siis tarkoitetaanko tässä Honkaa? Ja sitten jotakuta meidän ei-honkalaista rakennusmestaria?) (Sivulla kerrotaan myöhemmin, että pääsuunnittelija voi olla arkkitehti, rakennusmestari tai muu sellainen. Pääsuunnittelijasta voi käyttää myös nimeä projektinjohtaja. Vastaava työnjohtaja taas vastaa itse rakentamisesta, ja rakennusvalvontaviraston täytyy hyväksyä hänet. Hänellä täytyy olla vähintään rakennusmestarin paperit.) Pääsuunnittelijan kanssa funtsitaan, mitä toiveita meillä on ja mitä rajoituksia (hankitaan lähtötiedot ja sovitaan huonetilalukumäärä). Pääsuunnittelijan kanssa käydään tontilla, katsotaan korkeusolosuhteita, ilmansuuntia, kaavamääräyksiä ja vastaavia.
2. Sitten yhdessä pääsuunnittelijan kanssa otetaan yhteys rakennustarkastajaan (hän on siis kaupungin väkeä), ja käydään tontilla yhdessä pääsuunnittelijan, rakennustarkastajan ja vastaavan työnjohtajan kanssa. Sitten selvitetään pohjaolosuhteita, vesi-, sähkö- ym. liittymiä.
3. Sitten sovitaan aikataulusta pääsuunnittelijan kanssa, etsitään pääsuunnittelijan kanssa muut suunnittelijat, päätetään rakennustyyppi ja rakentamistapa.
4. Tämän suunnittelun aikana pistetään tieto naapureille rakennuslupahakemuksen vireilletulosta (outoa. Ei meille ole mitään ilmoitettu meidän tontin osalta, vaikka naapureita on siinnyt ties miten paljon), rakentamisesta tiedotetaan tontilla (öh?), varmistetaan rakennusluvan lainvoimaisuus (?).
5. Sitten alkaa rakentaminen. Kaupunki vaatii, että tarvitaan aloituskokous. On myös laadittava pääsuunnittelijan kanssa käyttö- ja huolto-ohjeet. Minkä? Talonko?
6. Rakennuslupa on arkistoitava hyvin. Sitä voidaan tarvita myöhemmin.
7. Pakollisia tyyppejä rakennettaessa ovat nämä: se pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija (?), rakennesuunnittelija (?), vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelija (KTV), ilmanvaihtosuunnittelija (IV), sähkösuunnittelija, vastaava työnjohtaja, KVV-työnjohtaja, IV-työnjohtaja, sähkötyön suorittaja. Näiden kanssa on syytä tehdä kirjallinen sopimus.

Rakentamisen protokolla ja roolitus sen mukaan kuin olemme ymmärtäneet kaikista lähteistä

Rakentamisessa on viisi isoa osatekijää, jotka ovat usein toisistaan irrallaan:

a) Rakennuttaja. Se olemme me.

b) Paperi-ihmiset, rakentamisen suunnittelijat, valvojat, hankkeen yleiset yhteyshenkilöt. Heitä ovat arkkitehti, Hongan puolen pääkoordinoija, rakennusmestari, paikallinen pääsuunnittelija eli vastaava työnjohtaja. Nämä roolit voivat kuulua osin samoille ihmisille. Lisäksi on oltava LVI-vastaava, joka suunnittelee ja piirtää lämpö-, vesi- ja ilmastointijutut. Lisäksi tarvitaan sähkövastaava.

c) Kaupungin väki, jolla on vaatimuksia ja lomakkeita ja katselmuksia ja ehtoja ja säädöksiä ja hyviä vinkkejä.

d) Talopaketin toimittaja (Honka) ja muut toimittajat, jotka eivät siis rakenna mitään mutta myyvät tuovat tavarat paikalle.

e) Käytännön rakentajat ja urakoitsijat. (Minulle oli vaikeinta tajuta se, että näiden käytännön rakentajien ja paperi-ihmisten välillä on valtava rotko.) Osa heistä (kuten sähkötyypit) voivat huolehtia myös b-kohdan paperiosuuksista, mutta ei aina. Kukin urakoitsija ja rakentaja pystyy ottamaan vastuulleen hyvinkin erilaisia asioita, eli täytyy vain lähteä ottamaan selvää, kuka urakoija voi tehdä mitäkin. Urakoitsijoilla on sitten edelleen käytännön rakentamisen suunnittelijansa, valvojansa ja sitten varsinaiset rakentajansa. Urakoitsijoista osa voi tulla Hongalta, osa aivan muualta.

Sitten on sellainen henkilö kuin rakennusvalvoja, josta en tiedä, kuuluuko hän a- vai e-kohtaan. Häntä ei kuitenkaan ole pakko hankkia, hän on kallis, mutta silloin ei ole pakko olla itse joka päivä tontilla tuijottamassa projektia ja vahtimassa.

Kuka toimittaa mitäkin?

Hongalla voi valita vapaasti, miten suuren toimituksen he toimittavat. Tässä on tietoa heistä:

Hongan verkkosivujen perusteella työt tontilla aloitetaan puiden kaatamisella ja suurten kivien, kantojen ja pintamaan poistamisella. Käyttövesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmien ja -liittymien asentamisen jälkeen alkaa itse rakentaminen täyttömaan tiivistämisellä ja tasaamisella. Pohjien oikean korkeusaseman määrittelystä vastaa työmaan työnjohtaja, vastaava mestari. En ihan tajua, miksi Honka kirjoittaa näistä… Nämä ovat siis maapohjan ja perustusten juttuja, joihin kuulemma olisi paras saada sama urakoitsija.

Honka kertoo, että he tarjoavat normaaliin sokkeliperustukseen valmismuottiratkaisuja ja paaluperustukseen Ruukin teräspaaluratkaisua. Jos ymmärrän oikein, perustukset voivat siis kuulua Hongan toimitukseen.

Hongan hirsitalot toimitetaan mantereella täsmätoimitusperiaatteella rekka-autotien päähän. Tärkeää on olla paikalla ottamassa kuormaa vastaan ja pohtia etukäteen, mitä sijoitetaan mihinkin.

Ennen runkopystytyksen aloittamista on Hongan verkkosivujen perusteella huolehdittava perustusten sisä- ja ulkopuolisten täyttöjen tekemisestä. Hmm? Hirsitalot rakennetaan paikalla. Tietyt osakokonaisuudet, kuten esim. päätykolmiot ja päätyräystäät ja kattolyhdyt, toimitetaan elementteinä. Hongan ammattitaitoinen rakennusorganisaatio hankkii työmaalla tarvittavat nosturit ja telineet.

Suurin osa Hongan hirsitaloista toimitetaan ulkoapäin valmiiksi asennettuina. Tällöin Hongan rakentajat asentavat rungon lisäksi vesikatteen, kattoturvatuotteet, ikkunat ja ovet, räystäs- ja vuorilaudat sekä muut ulkoverhoukset koristeita myöten (!). Myös kuistien pilarit ja lattiarakenteet (talon vai kuistien?) kuuluvat ulkoapäin valmiiseen asennukseen.

Meille on suositeltu, että talofirma toimittaisi nimenomaan tämän, ulkoapäin valmiin asennuksen.

Kun Hongan rakentajat poistuvat työmaalta, jäävät jäljelle ulkopuolen maalaaminen, peltisepän työt ja rännien kiinnitys. Myös kuistien portaat täytyy asentaa, mutta muuten talo on ulkoapäin valmis. Massiivipuurungon pohjakäsittely kannattaa tehdä ajoissa!

Sisäpuolen työt alkavat vesi-, viemäri- ja sähköteknisillä asennuksilla. Lattiavaluun sijoitetaan myös lattialämmitysputket tai -kaapelit. Lattialämmityksen voi valita myös yläkertaan. Tämä tulee kuitenkin ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. (Häh? En tiennyt, että yläkerran voisi jättää ilman lattialämmitystä. Apua, tästä täytyy ottaa selvää.)

Tarvittavien kotelointien ja väliseinärunkojen toisen puolen levytyksen jälkeen voivat sähkö- ja LVI-urakoitsijat suorittaa työnsä rauhassa loppuun ennen kuin lämmöneristys aloitetaan. Lämmöneristeet toimitetaan puhallettuna ulkoseiniin ja yläpohjaan. Väliseinissä ja -pohjissa on mineraalivilla.

Ahaa. Hmm. Täytyypä olla sitten tarkkana, mitä seiniä rakennetaan tässä vaiheessa, koska en todellakaan halua kaikista seinistä näin muhevia. Missähän vaiheessa tiiliseinät ja takat ja sen sellaiset tehdään?

Täytyy ottaa selvää myös mineraalivillasta. Ja ei kai seiniä tarvitse levyttää? Lautaahan meille tulee molemmille puolille.

Lämmöneristyksen jälkeen voidaan aloittaa ilmansulkupahvien asennus valmistajan ohjeiden mukaan. Tämän suorittaa normaalisti tilaaja. Siis minkä? Olenko minä tilaaja? Olen kai.

Hirsitaloihin kuuluvat massiivipuurunkoiset väliseinät asentaa normaalisti tilaaja itse. Eli niille hankitaan siis urakoitsija, joka ei ole Hongan. Kyse on niistä seinistä, jotka ovat hirttä. Muihin seiniin Honka toimittaa runko- ja sisustuslevyt, mutta niitä meille ei siis tule. Lautaa tulisi. Miten siis ne? Sivulla kerrotaan vain, että sisäpintamateriaaliksi voi myös valita hirsipaneelin tuomaan lisäilmettä ja lämpöä.

Honka toimittaa sisätiloihin laajasti sellaisia elementtejä kuin keittiöt, kaapistot, portaat, saunapaketit, takat, väliovet ja niin edelleen, mutta niitä ei siis tarvitse ottaa pakettiin mukaan. Sisäpuolen asennuksista vastaa pääosin tilaajan hankkimat ammattilaiset.

Sitten on erikseen rakentamispalvelun sivut. Niistä voi ilmeisesti katsoa, mitä Hongan tyypit rakentavat ja mitä taas itse. S- eli small-vaihtoehto sisältää Hongan tekemänä hirsirungon ja ulkoseinien pystyrunkorakenteet sekä kattotuolit. Siihen ei siis paljoa kuulu. Medium-vaihtoehtoon kuuluu edellisten lisäksi ulkoseinien hirsinurkkien kotelointi, mahdollinen ulkoseinän panelointi, vesikatto ja sen yläpuoliset rakenteet, kattotuolien välilaudat sekä räystäslaudat ja kattolyhdyt. Large-vaihtoehto tarkoitta sitä, että talo rakennetaan ulkoapäin valmiiksi. Siihen kuuluu edellisten lisäksi ikkunat ja kuistirakenteet. Kaikkiin kuuluvat rakennustelineet, koneet ja sekä yksi vuosihuoltokäynti.

Jos rakentaa itse hirsijututkin, voi vissiin kuitenkin palkata hirsiin erikoistuneen pystytysmestarin Hongalta sekä nosturin. Ja voi palkata laatumestarinkin, joka hoitaa myöhemmin talon huollon ja pitää huoltokirjan ajan tasalla. Aika hauska ehdotus tuo jälkimmäinen. En ole ennen kuullutkaan vastaavasta. Vuosihuoltoon kuuluvat kierrejalkojen, nurkkapulttiien, väliseinien painuntavarojen sekä ikkunoiden ja ovien käyntivarojen tarkastus ja säätö.

Honka huomauttaa, että asennuksiin ei kuulu pintakäsittely-, muuraus- eikä pellitystöitä. (Olin juuri tänään tullut ajatelleeksi, että muurareista pitäisi alkaa ottaa selvää, kun he eivät varmaan tule ainakaan Hongalta.) Mukaan ei kuulu LVIS-töitä eikä sisäpuolen asennuksia, ei myöskään ulkoportaita. Kääk! Portaiden puuttuminen oli uusi juttu. Vai niin. Myöskään mahdolliset lisäeristysseinät eivät kuulu pakettiin. Mitähän ne ovat? Myöskään lämmöneristeet, höyrynsulkumuovit ja sisäverhouslevyt eivät kuulu juttuun. Häh? Juurihan jossain mainittiin, että Hongalla on niistä jokin vakiojuttu. Niin, mutta ehkä Hongan porukka ei niitä rakentele. Myöskään ikkunoiden tilkitseminen ei kuulu kuvioon.

Meidän kannattaisi ottaa talon rakentamisen tarjous myös jostain muualta, mutta ööö. Hintoja on varmasti ihan mahdotonta verrata.

Tässä on taas niitä tietyntyyppisiä hankalia juttuja. Useita tarjouksia pitäisi teettää, jo siksi, että saisi haluamaltaan aiempaa paremman ehdotuksen ja jotta se haluttu ei pistäisi ekstralisää hintoihin, kun tietää pitelevänsä käsissään varmaa saalista. Toisaalta tarjouskierroksen pyytäminen talon rakentamisesta on oma vaivansa, joka todennäköisesti on ihan turha. Ja entä jos saan haluamaltani rahallisesti paremman tarjouksen, mutta näkymättömäksi alaviitteeksi jää, että silloin sitten tehdään huonompaa työtä?

Kävimme Hongalla juttelemassa toimitussisällöistä, ja Jarmo Luukkonen kommentoi, että meidän taloomme toimitussisältö räätälöidään yksityiskohta kerrallaan, eli ei tarvitse jumiutua johonkin tiettyyn pakettisisältöön. (Honka on tässä asiassa hieno valinta. Tavallisten pakettitalojen kohdalla tällainen olisi mahdotonta.)

Hongan-sopimus

Jarmo Luukkonen lähetti Hongalta meille tarjouksen, toiveideni pohjalta. Hongalta tulee meille hirret ja muut ulkomateriaalijutut (yläkerran ulkopaneelit ja eristys siis), katosta ihan kaikki huopakattoa ja räystäitä myöten mutta ei sisäkattoja, kuistit, parvekkeet, ikkunat, ovet. Sisältä talosta tulee hiukan listoja, mutta ei lattioiden pintamateriaaleja eikä seinäpaneeleita, ei myöskään tiiliä. Perustukset, pohjatyöt ym. eivät kuulu juttuun, lukuunottamatta tarjouksen ekstraharkkoja, ei myöskään mikään lvi- tai sähköjuttu, eivät keittiökalusteet eivätkä sellaiset. (Osa niistä olisi voinut tulla Hongalta, mutta en ottanut heiltä.)

Tässä on joitakin yksityiskohtia Hongan-tarjouksesta. Hongan lopullinen hinta on 116 250 euroa. Alkuperäisestä hinnasta on siinä vähennetty
– hyvitys pohjapiirustuksesta (1500 euroa)
– markkinointietu (2000 euroa) Joku Hongan asiakas voi tulla katsomaan rakennusprojektia, ja ennen muuttamistamme taloon talossa pidetään julkinen esittelykierros.
– talvitoimitusetu (4 850 euroa) (toimitus ennen 30. 4. 2011).
– Lisäksi harkkosokkeli tai pilariperustustarvikkeet sisältyvät kauppaan (max korkeus 5 harkkokerrosta) (ei sisällä raudoitusta eikä täyttöbetonia).

Kyseessä on Oma Malli, Räätälöity toimitussopimus, massiivihirsi, 204 x 260 mm, yläpohjan eristevara on 500 mm, ja se on puukuitueristettä asennettuna, vesikaton materiaali on palahuopakate, perustuksena tuuletettu harkkosokkeliperustus (perustus ei sisälly toimitukseen), ikkunat 3-kertaiset MSE-ikkunat, suojakäsitellyt, tuuletusikkuna hyttysverkoin varustettuna. Toimitus tulee rahtivapaasti rekka-autotien päähän tontille, ja Jarmo vakuutti sähköpostissa, että hirret tuodaan kyllä varmasti perille saakka. Käsiraha 1/3 maksetaan 14 vrk kuluessa allerkijoituksesta, 2/3 maksetaan toimituksen jälkeen tai erillisen sopimuksen mukaan.

Mikä ihmeen lainhuuto?

Minulle puhutaan kaikkialla lainhuudosta, mutta olen hiukan sekaisin, mikä se on ja mihin sitä tarvitaan.

Pankissa vinkattiin, että lainhuudot kannattaa laittaa kaikki samaan syssyyn, jotta säästää niiden kuluissa. Rakennusmestari taas sanoi, että lainhuuto maksaa vain parikymppiä, joten isoista summista ei ole kyse.

Pankkia varten tarvitaan lainhuuto. Rakennuslupahakemuksia varten tarvitaan kaupungilla lainhuuto. Isäni puolikas tontista on tulossa minulle, ja siihenkin tarvitaan lainhuuto. Mikä se itse asiassa on ja miksi se tarvitaan?

Kun haemme sitä isoa lainaa, ASP-lainaa ja niin edelleen, sen vakuudeksi tulee meidän tonttimme. Ja sitä vakuutta varten tarvitaan lainhuuto, jotta voi olla varma, että minä omistan sen. Lainhuudossa haetaan maanmittaustoimistosta pankin haltuun panttikirja.

Naapurien kuuleminen

Kuulimme sähköyhtiöltä, että naapurimme aikoo rakentaa Hirmukalliollemme talon, mistä minulle nousi hiukset pystyyn. Kallio on puoleksi meidän tontillamme, ja jos sen päälle tulee talo, koko ihana mahtava kallio muuttuu heidän pihapiirikseen ja kallion päältä vielä näkee suoraan meille. Lohduttauduin ajatuksella, että ainakin meitä naapureita pitää sitten kuulla. Samalla tajusin, että emme me kyllä ole mitään naapureita kuulleet.

Eikä silloin, kun naapurimme rantaan rakennettiin, otettu meihin mitenkään yhteyttä.

Rakennustarkastajalta kuulin, että naapureita pitää kuulla ennen kuin rakennusluvan laittaa sisään, eli meillä on aika kiire. Verkossa on siihen lomakkeita, mutta muuten en tiedä yhtään, miten se prosessi tehdään.

Latasin lomakkeen verkosta. Siitä puolet täytän minä, puolet naapuri, ja minun pitää näyttää pohjapiirustukset ja asemapiirros. Hakemuksen voi täyttää sähköisesti, joten olisi kätevää sitten vain lähetellä sitä sähköpostilla naapurin ja minun välillä, mutta siihen tarvitaan kyllä naapurilta kunnon allekirjoitus. Öh.

Mitähän pelleilyä tämä naapurien kuuleminen on? Minä en ole kertaakaan täyttänyt kyseistä lomaketta, vaikka meidän tontin naapuriin on tullut tönöä tönön perään.

Naapureita nyt sitten kuultiin. Naapurien kuuleminen on hiukan sattumanvarainen juttu, koska jos talo on keskellä metsää, naapureita ei tarvitse kuulla, vaikka talo tulisi ihan lähelle naapurin tonttia. Tämä on todella tyhmä periaate; siksi meitä ei siis kuultu meidän rannalla. Huomioon ei siis lainkaan oteta tulevia suunnitelmia, ainoastaan olemassa olevat lähellä olevat naapurit.

Tällaisia opittiin paperihommista

Älä ikinä luota siihen, mitä verkkosivuilla lukee, koska siellä lukee se, mitä laki vaatii, mutta ei sitä, mitä käytännössä vaaditaan. Eli ota yhteyttä rakennustarkastajaan, kysele, kysele asioita rakennusmestarilta. Rakennusmestari hoitaa sen, että tarvittavat jutut tehdään lain ja kunnan vaatimusten mukaisesti, mutta on myös jatkuvasti itse kyseltävä rakennusmestarilta, mitä minulta vaaditaan ja mitä nyt kannattaisi tehdä, jotta tarvittavat henkilöt ja paperit saisi hankittua ajoissa.

Rakennusmestari kyllä tietää, miten kyseinen taloprojekti sovitetaan lomakkeiden kummallisiin kohtiin. Esimerkiksi meidän talo on ”kaupalliseen toimintaan perustuva”, koska kyseessä ei ole julkinen hanke vaan olemme yksityisiä ihmisiä, jotka ostavat talonsa, ja niin edelleen.

Ota yhteyttä rakennustarkastajaan oikein aikaisin, kysele, pyydä käymään tontilla. Ota yhteyttä, vaikka ei tarvitsisi, koska aina tippuu kaikenlaista käytännön tietoa, ja rakennustarkastaja suhtautuu prosessiin myötämielisemmin, kun pääsee välissä mukaan sanomaan mielipiteensä.

Rakennuslupaan tarvittiin meillä rakennusmestarin täyttämiä papereita iso kasa + valtakirja, koska tontti on osin isäni nimissä + naapurien kuulemislomakkeet + Hongan talopiirustuksia 3 kpl ja rakennusmestarin asemapiirroksia 3 kpl. Viemäröintisuunnitelma tarvitaan myös, mutta sen LVI-suunnittelija vie suoraan ympäristötarkastajalle. Viemäröintisuunnitelman mukaan meni esitteitä ja papereita Eko-Matic Willasta. Lisäksi laitoimme lupaan energiaselvitykset, kompensaatiolaskelmat yms. (tulivat Hongalta), vaikka ei olisi tarvittu, mutta ne täytyy joka tapauksessa antaa lähiaikoina rakennusvalvontaan.

Sähkö- ja LVI-suunnitelmia ei tarvitse antaa tässä vaiheessa vaan vasta myöhemmin, mutta niiden kannattaa olla hyvällä mallilla tässä vaiheessa kuitenkin.

Koska talo on kaavan mukainen, lupa saadaan tässä kunnassa todennäköisesti kahdessa viikossa. Sen jälkeen on kaksi viikkoa valitusaikaa. Käytännössä aikaa meni kuitenkin luvan saamiseen kuukauden (kun muotoseikkoja oli hakemuksessa hiukan pielessä, ja sitten tarkastaja oli lomalla), ja valitusaikakin oli kuukauden mittainen… Lupa tuli kotiin viikon kuluttua siitä, kun se oli näkynyt kaupungin verkkosivuilla (joissa hakemuksen hyväksyminen oli ilmaistu hyvin kummallisesti).

Kotiin tullutta lupaa luin hiki otsalta noruen, mutta sitten sain tietää, että kaikissa papereissa lukee samat jutut, eli kun olimme toimittaneet jo tietyt paperit kaupungille, niitä ei tarvitse toimittaa uudestaan, vaikka niin papereissa vaaditaan.

Sitten piti allekirjoittaa häthätää sitoumussopimus. Se tarkoittaa, että jos joku valittaa tai jotain muuta sellaista, sitoudutaan palauttamaan kaikki ennalleen. Jos sitä ei allekirjoita, olisi pitänyt odottaa se kuukausi ennen kuin tontille saa tilata edes pohjakatselmusta tai anturoita valaa. Sitoumukseen tarvitaan kaksi takaajaa – ihmisiä, jotka sitoutuvat tarvittaessa maksamaan ennalleen palauttamisen!

Sitoumusta viedessämme tilasimme samalla pohjakatselmuksen, jossa kaupungin väki tulee katselemaan tonttia. Lisäksi tilattiin kaupungin väki merkitsemään talon paikka ja ottamaan siitä GPS-koordinaatit. Käytännössä kun taloa rakennetaan, merkit häviävät, mutta niitä varten laitetaan linjapukit, joiden avulla talon voi merkitä uudelleen. Talon paikalla meillä oli kaupungin väkeä odottamassa loistava keksintömme: talon ulkomitat naruina niin, että vastakkaisesta kulmasta kulmaan menee myös ristikkäisnaru, jolloin mittavirityksen kulmat pysyvät suorina. Se oli korvaamaton apu, kun tontilla kaivettiin ja piti vähän väliä tarkistaa, onko kaivettu tarpeeksi. Pelkällä mitalla ja kompassilla menee puoli päivää löytää talon mitat maastosta.

Pohjakatselmukseen ja paikan merkitsemiseen menee rakennusmestari mukaan. Meitä ei tarvita.

Ennen pitkää rakennusvalvontaan pitää myös toimittaa perustuksista mittapiirustuksia ja tietoja siitä, kuka on kukin työmaalla ja talon suunnittelussa.

LVI-suunnitelmat vei LVI-suunnittelijamme suoraan kaupungille.

Rakennusluvan saamisen jälkeen pidetään myös aloituskokous, jossa on kaikki tärkeimmät talohahmot paikalla. Käytännössä aloituskokousta ei tehdä aina oikeasti, vaan lomakkeeseen kerätään vain nimet avainhenkilöillä…

Sijaintikatselmus tarkoittaa sitä, että kun perustukset on tehty, kaupungin väki tulee ottamaan koordinaatit uudelleen ja tsekkaamaan, heittivätkö mitat.