Pohdintaa ja vinkkejä rakentamisesta

Maalämpö

Olemme alustavasti ajatelleet maalämpöä talon lämmitykseen, sen korkeasta hankintahinnasta huolimatta. Puilla emme aio lämmittää (jonkun ne puut on kaadettava ja halotettavakin) muutoin kuin tunnelma-, lisä- ja hätävaratarkoituksessa.

Sähköä ja öljyä ei ole tulossa ekologisista ja taloudellisista syistä. Luulen, että ilmalämpö-sisääntulolämpö-jokinsellainenjuttu ei oikein käy, jos meille tulee painovoimainen ilmanvaihto. Ilmalämpöpumppupökäle on myös todella ruma ja iso syylä talon seinässä, naamiointiyrityksistä huolimatta. Omaan korvaani se pitää kauheaa mökää sekä sisällä talossa että ulkona ja saa tunteen, että oma olohuone sijaitsee supermarketin roskapönttöjen vieressä. Se myös kuivattaa ilmaa ja tuntuu iholla epämiellyttävän keinotekoiselta. Ilmalämpö tai jokin ilmavesilämpö tai poistoilmajuttu olisi kyllä huomattavasti halvempi kuin maalämpö.

Keskustelupalstoilla ilma-juttuja pidetään välillä huikean paljon halvempina kuin maalämpöä, välillä kokonaiskustannuksiltaan (rakennusvaiheessa) ihan yhtä kalliina. Keskustelua hankaloittaa se, että ilmapumpulla voi tarkoittaa melkein mitä vain. Meillä myös joka tapauksessa täytyy porata kaivo tontille, ja oletin, että maalämmön ja kaivonporauksen kustannukset kuolettavat hiukan toisiaan, mutta Saariston Kaivonporaus Oy kertoi, että talousvesikaivo ja maalämpökaivo porataan aina erikseen.

Maalämpö on verkon mukaan lämmitystavoista helppo ratkaisu, joka ei vaadi kauheasti huoltoa.

Wikipediasta luin, että maalämpöön kuuluu ensinnäkin jokin lämmönkeruujärjestelmä. Se on jokin putkisto, joka laitetaan vaakasuoraan maahan tai jota varten porataan suoraan alas. Jälkimmäinen vaihtoehto on parempi mutta hiukan kalliimpi. Maalämpöä nostetaan taloon maalämpöpumpulla eli kompressorilla, ja niitä on paljon erilaisia. Lämpöä varastoidaan varaajaan, joita niitäkin on paljon erilaisia. Sitten lämpö jaetaan käyttöveteen ja esimerkiksi lattialämmitysjärjestelmään. Lattialämmitys sopii parhaiten maalämpöön.

Maalämmön hinnan on arvioitu olevan 10 000 – 20 000 euroa, ja hintaero sähkölämmitysjärjestelmään kuolettuu kuudessa vuodessa.

Saariston Kaivonporaus Oy poraa sekä tavalliset kaivot että tekee maalämmityksen. Sieltä arvioitiin, että meidän kokoiseen taloon maalämmön hinnaksi tulisi 15 000 euroa maalämpöön + 5 000 euroa lattialämmitykseen.

Maalämmön huono puoli on ilmeisesti sen melu, josta vaetaan katkerien käyttäjien mukaan liikaa… Erityisesti Ceres-merkki pitää infernaalista ääntä, kuin asuttaisiin lentokentän vieressä. Rakenteellisilla ratkaisuilla meteliä voi vähentää, ja laitteen alle voi asentaa tärinäneristysmaton ja kumitassut. Teknistä tilaa voi vuorata äänieristyslevyillä. Erittäin tärkeää on, että maalämmön pumppu on laitettu vatupassin kanssa suoraan. Lattia valetaan niin, että maalämpöpumpun alle valetaan oma peti, joka on katkaistu irti muusta lattiavalusta. Laitteeseen kytkettävät putket ja kiinnittimet on hyvä hankkia joustavina. Tekninen tila kannattaa äänieristää. Melu ja tärinä voi tulla muuhun asuntoon myös ilmanvaihtoputkien kautta. Pumppu kannattaa sijoittaa nurkkaan. Teknisen tilan seiniin ei kannata laittaa kipsilevyjä tai kevytsoraharkkoja, koska ne saavat äänen jylistymään sietämättömäksi.

Saariston Kaivonporaus myy ilmeisesti Thermia-lämpöpumppua. Keskustelupalstojen perusteella sitä on pidetty oikein hyvänä, eikä ainakaan metelistä ole valitettu. Joku listasi, että parhaimpia laitteita ovat Thermia, Nibe ja IVT, mutta viimeisin vaihtoehto on erittäin kallis. Thermiaa kehutaan erittäin hiljaiseksi, ja sen voi laittaa kodinhoitohuoneeseenkin.

Maalämmöstä on huomautettu, että se ei pysty lämmittämään vettä kovinkaan lämpimäksi, joten se sopii kyllä lattialämmitykseen mutta vesikiertoisiin seinäpattereihin se ei ole paras ratkaisu.

Kun maalämpökaivo sijoitetaan pihapiiriin, se laitetaan hyvin kauas juomavesikaivosta.

Yläkerran lämmitystä ei välttämättä tehdä lattialämmityksenä, joten on hyvä ottaa selvää, onko maalämpöpumppu sellainen, että siihen saa yläkerran vesikiertoiset vesipatterit. Seinäpatteri vaatii korkeamman lämpötilan vedeltä kuin lattialämmitys.

Saariston kaivonporauksesta kerrottiin, että Thermia käy molempiin tarkoituksiin. Käytännössä tehdään niin, että pattereihin laitetaan sama lämpötila kuin lattiaan, mutta seinäpatterit hankitaan tavallista isompina.

Kysyttävä on myös sitä, voiko maalämpöpumpun sijoittaa puolikylmää kellariin, kun meille tuleekin nyt sellainen. Vastattiin, että sen kopin, johon laitteet tulevat, täytyy olla plussan puolella. Se, pysyykö kellari plussalla vai ei, on ollut valtavasti mielipiteitä; nyt kuulimme, että lämpöharkkoja ei voi laittaa, koska sitä ei saa laittaa maan sisään. Tarvittaessa tekninen tila kannattaa eristää sisäpuolelta.

Maalämpöfirmoja lähitienoilla on juuri se Saariston kaivonporaus oy, jonka myyntikonttori on nimeltään Turunmaan lämpötalo oy. He poraavat myös juomavesikaivot, ja heillä on paljon kokemusta. Sitten on Turun Maalämpö. Sitten on erikseen monia poraajia, joilta ei siis saa jotain tiettyä laitetta. Paikkakunnaltamme löytyy monia muitakin, mutta en jostain syystä saa niitä esiin verkosta. On sellainenkin kuin Paltermo. LVI-suunnittelijamme suositteli Saariston kaivonporausta.

Maalämpö voidaan tehdä kallioon poraten tai pintamaahan asettaen tai mereen. Pintamaata kiertäessään se vaatii valtavasti tilaa ja on alttiimpi vaurioille. Juomavesikaivo ja maalämpökaivo sijoitetaan 20 metrin päähän toisistaan.

Kun maalämpökaivoa sitten porattiin meidän tontilla, en ollut ihan tullut ajatelleeksi sitä, että talonpaikalla oli pari viikkoa vuoren kokoinen kone. En siis tajunnut, että poraus veisi niin paljon aikaa ja tilaa. Hyvin silti selvittiin. Kun sitten koneet olivat poissa, jäljellä oli valtavia kivipölykasoja ja – ihan pieni musta putki maassa. Se saa papukaijamerkin, joka löytää sen oheisesta kuvasta… Rakennuksilla työskenteleville täytyy antaa tiedoksi, missä maalämpökaivo on, jotta sen yli ei ajeta tai sen päälle ei lastata tavaraa.

Lattialämmitys

Meille olisi tulossa lattialämmitys. Jostain olen kyllä kuullut, että se ei ole ihan hyvä puulattioille, koska puu kuivuu liikaa, mutta toisten lähteiden mukaan sillä ei ole väliä. Puu tosin eristää jonkin verran, joten lämpöä menee hiukan hukkaan.

Olisi hyvä, että ainakin porstuan ja pesutilojen lattialämmityksen voisi säätää erikseen (niin että kun muussa talossa on lämmitys päällä tai pois päältä, nämä voisivat silti olla päällä tai poissa päältä). Samoin ylä- ja alakerran säädin voisi olla erikseen (yläkerrassa on usein automaattisesti lämmin, joten sinne voisi laittaa lämmön myöhemmin syksyllä kuin alakertaan).

Keskustelupalstoilla kerrottiin, että jos on tarkoitus hankkia lattialämmityksen kanssa puulattia ja rossipohja (niin kuin meillä), alapohjassa on oltava erittäin hyvä eristys. Puu saattaa elää vähän turhan paljon lattialämmön kuivuudessa ja kesän lämmittämättömyydessä, niin että se alkaa kieroutua, nousta ylös ja tikkuuntua. Kovin ohut lankku saattaa narista pahasti lattialämmityksen päällä, ja ”elämättömät” eli kolmikerroksiset lankkumateriaalit elävät vielä pahemmin lattialämmityksen päällä kuin tavallinen lankku. Rossipohjan, lattialämmityksen ja puulattian toteutusta on ihan tutkittu opinnäytetyönä, ja systeemi osoittautui oletuksien vastaisesti toimivaksi ja kohtuuhintaiseksi.

Lattialämmitysfirmojen sivuilta kävi ilmi, että puulattian alle myydään omaa lattialämmitys-systeemiä. Lattialämmityksen kanssa voi myös hankkia lämpökäsiteltyä lankkua, mutta sillä on luultavasti hintaa. On olemassa myös sellaisia lattialämmitys-kaapeleita-taijotain, jotka aistivat ympäristön lämmönvaihtelun ja säätävät itse itseään, ja ne sopivat erityisen hyvin puulattioiden alle. Puulattioilla on nimittäin liikakuumenemisen vaara, jos sen päällä on paksuja mattoja ja raskaita huonekaluja.

Puulattian kanssa on tärkeää, että lattialämmitys asennetaan koko lattialle, eli ei vain esimerkiksi kulkureiteille.

Taloprojektin edetessä saimme kuulla, että tavallista lankkulattiaa ei kannata laittaa lattialämmityksen päälle. Timberwisen tapainen lautaparketti (lankkua teeskentelevä) on parempi, koska sen voi kiinnittää uivasti. Asiasta olen kertonut lisää Koko talo ja talon koko -sivulla. Ja myöhemmin päädyimme taas uudestaan lankkulattiaan, mikä tulee ilmi myöhemmin tällä sivulla…

Käytännössä putkijuttujen työt jakautuivat meidän taloprojektin kohdalla niin, että Saariston kaivonporaus hoitaa poraukset ja maalämpölaitteet, LVI-urakoija muut putket, salaojat, liitokset ja liittymät ja niin edelleen, Turunmaan lämpötalo lattialämmön. Koska työt voi jakaa toisinkin, täytyy ensin ottaa yhteyttä esimerkiksi kaivofirmaan ja sitten sen ehtojen kautta sovitella muut.

LVI-urakoijamme sanoi, että kaikki lattialämmitys-valmistajat ja -urakoijat ovat käytännössä samanhintaisia. Ainoa, jota hän ei suosittele, on Warmia. Sen hinta on alkupapereissa halvempi kuin muiden, mutta käytännössä se tulee kalliimmaksi, koska se jättää töitään putkimiehille, ei toimita sovittuja osia ja niin edelleen. Verkossa taas Warmiaa on kehuttu kovasti.

Saariston kaivonporaus on linkitetty Turunmaan lämpötalon lattialämmitykseen, ja heiltä saa Nereuksen lattialämmityksen.

Turunmaan lämpötalosta myös päiviteltiin Timberwisea. Se vaatii kummallisen alhaisen lämpötilan lattialämmitykseltä, eli putkia täytyy laittaa aika paljon. Lisäksi lautaparketti tulee kyllä elämään. Eli ei se Timberwisekaan ihan paras lattialämmitykselle ole.

Kun saimme lattialämpötarjouksen, hintaan kuuluu jakotukkien asennus asiakkaan tekemään telineeseen. Meillä alakerran jakotukit tulevat teknisen tilan kattoon ja yläkerran jakotukki pesuhuoneen alaslaskettuun kattoon. Lattialämmitysputki asennetaan naulakiinnikkeellä harvalaudoituksen päälle asennettuun kipsilevyyn, ja se kuuluu hintaan. Alakerrassa termostaatit eli lämpötilan rajoittimet on alustavasti laitettu keittiöön, olohuoneeseen, työhuoneeseen ja porstuaan. Yläkerrassa joka makuhuoneessa on termostaatti. Kosteilla tiloilla on oma vesipiiri jonka lämpötila voidaan asettaa halutuksi muusta lattialämmityspiiristä riippumatta. Kosteiden tilojen kiertoveden lämpötila asetetaan maalämpöpumpusta.

Lattialämmitys-ihmiset kävivät tontilla tekemässä sopimuksen. Samalla kävi ilmi, että se, mitä tarjouspaperissa sanottiin, että meidän pitää laittaa valmiiksi (lista oli pitkä), ei pidä paikkaansa. Meidän talossamme täytyy vain huolehtia siitä, että kun lattiaan on ensimmäinen kipsilevy laitettu, se on tasainen ja puhdas ja siihen on merkitty väliseinät. Lisäksi kantavissa seinissä täytyy olla läpiviennit valmiina (=pitää olla paikat tuleville putkille, ellei niitä saa oven kautta tms.).

Ja kun sitten myöhemmin halusimme lankkulattian, Nereus ei asenna niihin tarvittavia juttuja (metallikouruja), mutta tarvikkeet kyllä saa.

Yläkerran lämmitysmuoto

Luin nyt jostain, että lattialämmityksen voi hankkia myös yläkertaan. Olin äimän käkenä taas. Olin luullut, että lattialämmitys tulee tietenkin molempiin kerroksiin. Voiko sen jättää pois yläkerrasta? Mitä siitä seuraa?

Me luultavasti jätämme lattialämmityksen pois ylhäältä. Lämpö kulkee kuitenkin ylöspäin. Ja taas toisaalta… Kyllä meillä täällä kotona vesipattereita ylhäällä tarvitaan. Alakerran lämpö ei lämmittäisi yläkertaa mitenkään. Mutta ehkä asia on eri lattialämmityksen kanssa?

Verkkokeskustelujen perusteella lattialämmitys yläkerrassa on hiukan hankala tehdä, kun lattia rakennetaan eri tavalla kuin alhaalla. Koko lattiarakenne pitää tehdä monimutkaisemmaksi, ja se on hankalaa ja hintavaa, eikä lautaa kannata välttämättä käyttää lattiassa. Siksi moni laittaa yläkertaan tavalliset patterit tai ei mitään lämmitystä. Yläkerran lattia myös rakennetaan eri vaiheessa kuin alakerran, joten lattialämmityksen asentajan pitää tulla kahdesti paikalle.

Moni kommentoi, että kun on hankkinut yläkertaan patterit, ne ovat olleet sitten päällä vain pari kertaa vuodessa, kovimpien pakkasten aikana.

Joku toinen taas kommentoi, että jotta yläkerta lämpiäisi alakerran lämmöllä, alakerran lattiaa pitää lämmittää tolkuttoman kuumaksi.

Alan pikkuhiljaa kallistua siihen, että yläkerrasta voisi jättää lattialämmityksen pois ja laittaa lisäksi muutaman vesikiertoisen patterin. On ihan hassua tehdä niin mittava juttu vain muutamaa pakkaspäivää varten. Päätymakuuhuoneisiin tavalliset patterit ainakin sitten tarvitaan. Mitenköhän pitkien sivujen makuuhuoneet ja vessa?

Ja sitten taas joku kommentoi, että jos yläkertaan laittaa vesikiertoiset tavalliset patterit, tarvitaan kokonaan kaksi eri systeemiä, putkistoa, pumppua sun muuta, ja sekin taas maksaa. Jos yläkertaan ei laita lattialämmitystä, vaihtoehtona on sitten sähköpatterit.

Öök, niitä en kyllä tahdo. Ne ovat ulkonäöllisesti ja paloturvallisesti järjettömät.

Yksi vaihtoehto on, että meille ei hankita yläkertaan lattialämmitystä eikä mitään muutakaan. Sen sijaan meillä on pari irto-sähköpatteria komerossa, jotka voi tarvittaessa ottaa käyttöön.

Hongalta kerrottiin, että heillä on ollut monenlaisia vaihtoehtoja. Yksi on sähkökiertoinen lattialämmitys. Ja yksi on kattolämmitys, jonka voi asentaa suoriin katonosiin (ei siis vinoihin, vaatekomeroiden päälle ja niin edelleen).

Serkkuni, jolla on paljon kokemusta rakentamisesta, kommentoi, että vesikiertoinen lattialämmitys yläkertaan ei välttämättä ole ihan huono idea, koska kaikki perusjutut, pumput ja muut joka tapauksessa ovat valmiina. Hän ei usko, että yläkerta pärjäisi ilman lämmitystä.

Sähkö-lattialämmitystä hän ei suosittele, ja vesikiertoiset patterit yläkerrassa ovat hyvin kallis ratkaisu sähköpattereihin verrattuna. Nykyään sähköpattereita saa hyvin hauskan näköisinä, eivätkä ne ole tulikuumia ilmankuivattimia nykyisin. Nykyinen sähköpatteri on myös hyvin energiatehokas, eli se ei tee sähkölaskua lainkaan niin paljon kuin aiemmin.

Sähköpattereiden ulkonäöstä ja toimivuudesta voisikin ottaa enemmän selvää. Ja taas toisaalta LVI-suunnittelijamme kommentoi, että kaikki sähkölämmitteinen on tällä hetkellä käytössä todella kallista. Sähköllä lämmittäminen maksaa esimerkiksi sukulais-perheemme uudistalossa 300-500 euroa kuussa, ja siitä tulee jo vuodessa mieletön summa.

Vesikiertoisesta sähkölämmityksestä en tiedä paljoakaan. Verkkotietoja katsellessani menin ihan sekaisin. Ensisijaisesti sähkölämmitys jaetaan suoraan ja varaavaan, mutta en tiedä, kumpaa vesikiertoinen sähkölämmitys tarkoittaa. Sähkösuunnittelijamme taas sanoi, että se, mitä haen, on todennäköisesti öljytäytteinen sähköpatteri. Hänen mukaansa maalämpöön voisi ihan järkevästi yhdistää yläkerran vesikiertoiset patterit. Hmm.

Joka tapauksessa tavallisessa sähköpatterissa ilma kiertää koko ajan, ja sitä en halua. Öljytäytteinen sähköpatteri on 2-3 kertaa kalliimpi kuin ilmakiertoinen.

LVI-suunnittelijamme kommentoi, että kaikki sähkölämmitteinen on tällä hetkellä käytössä todella kallista. Vesikiertoisessa järjestelmässä on se hyvä puoli, että siihen voi myöhemmin vaihtaa minkä tahansa toisen lämmönlähteen. Maalämpöä kannattaa hyödyntää. Vaikka järjestelmä maksaisi rakentaessa enemmän kuin tavalliset sähköpatterit, hinta kuolettuu erittäin nopeasti.

Verkkokeskustelussa kommentoitiin myös, että maalämpö on niin kallis rakentamisvaiheessa, että jos yläkerrassa käyttää jotain muuta lämmitysmuotoa, osa investoinnista menee hukkaan. Verkkokeskustelujen mukaan osa maalämpölaitteistosta on sellaisia, että niihin voi helposti yhdistää yläkerran vesikiertoisen seinäpatteri-lämmityksen. Seinäpatteri kun vaatii lämmitysvedeltä korkeampaa lämpötilaa kuin lattialämmitys.

Lähdetään siis etsimään vesikiertoisia seinäpattereita. Niitä löytyy vaikka minkälaisia, ja hintahaarukkaa on paljon. Netrauta.fi:ssä halvimmat, sellaiset tavalliset uralliset ovat halvimmillaan 50 euroa kappale. Sileät valkoiset maksavat parisataa euroa. Tyylikkäät, modernit, sisustuselementiltä näyttävät maksavat 500-2000 euroa. En pidä niistä mistään. Ehkä ne halvimmat olisivat rehellisesti koneromantiikkaa. Taloon.comissa sileähköt, aaltoilevat, melko tyylikkäät maksavat 100-200 euroa, ja muita ei olekaan.

Jos haluaa saada verkosta pattereita esille, kannattaa googlata sanalla lvis-tarvikkeita. Hintaluokka näyttäisi olevan sama kaikkialla, mutta tarjouksia tietenkin on myös.

Saariston kaivonporauksesta kerrottiin, että sama maalämpölaite käy sekä lattia- että seinäpatterilämmitykseen. Käytännössä tehdään niin, että pattereihin laitetaan sama lämpötila kuin lattiaan, mutta patterit hankitaan tavallista isompina. Mukavuudeltaan lattialämmitys on kyllä miellyttävämpi kuin seinäpatterit.

Lähetin tarjouspyyntöä Turunmaan lämpötalolle lattialämmityksestä, ja kävi ilmi, että heidän kauttaan saa myös Purmon seinäpatterit. Sivuilla eksyilin jonkin verran, mutta koneelle ladattavasta esitteestä sai hyvän käsityksen valikoimasta. Tarjolla on tavallisia, moderneja ja sitten todella erikoisia ja hauskoja pattereita. Hauskinta on, että värivaihtoehtoja on monta, ja harmaat patterit voisivat olla erittäin vekkulit. Perusmalli on Compact nimellään, ja Vertical on pystysuorassa oleva. Erikseen on sisustusradioaattoreita, joista ihastuin pystysuoraan ei-yhtään-patterin näköiseen Kos Verticaliin. Metallinvärisenä se näyttää vain pystysuoralta metallilevyltä. Sisustusradiottaareista hienoja ovat myös jaeradioaattorit, Delta laserline, joissa on ikään kuin pystyputkia, joiden lomitse näkee. …Ja sitten hoksasin sivuilta, että meille onkin tulossa matalalämpöradioaattori, ja sen valikoimissa on kyllä Compact ja Vertical mutta ei jaeradioaattoreita.

En kuitenkaan ole valmis laittamaan pattereihin kovinkaan suuria rahoja. En tiedä, mitä kokoja meille tulee, mutta samankokoisina Compact on 150 euron suuruinen ja Vertical 230 euron. Kos Vertical on 320 euroa. Lisäväri tuo hintaa +20 %. Hinnoissa ei ole alv:ta mukana. Yläkertaan on minun mielestäni tulossa neljä patteria.

Turunmaan lämpötalosta soitettiin, ja heidän mukaansa lattialämmitys tulisi ihan yhtä kalliiksi kuin seinäpatteritkin. Työtä ja putkia vaaditaan molempiin. Rakennusmestari kommentoi, että hintaero tulee todennäköisesti meidän urakoijan työstä, eli siitä, että tavallinen lautalattia on helpompi eli halvempi asentaa kuin lattialämmityksen päälle tulevat kipsilevyt ja lautaparketit. Urakoijalle soitin, ja he laskeskelivat työmäärää ja totesivat, että jos lattialämmityksen laittaa kouruun (eli ei laiteta kipsilevyä), työmäärä on jokseenkin sama.

Toisin sanoen lattialämmitys yläkerrassa on ihan samanhintainen kuin seinäkiertoiset vesipatterit. Ööö. Pitäisikö siis sittenkin laittaa lattialämmitys – tai luopua yläkerran lämmityksestä ja ostaa pari vara-sähköpatteria…

Ja kun kyselin asiaa siltä, jolta lattialämmitys on tulossa, kävi ilmi, että kyseisen koururakennelman lämpöteho ei riitä meidän yläkertaan, joten sinne täytyy laittaa samanlainen kuin alakerrassa eli ”12mm putkella. Eli 15mm kipsilevy harvalaudoituksen päälle, putken asennus naulaamalla levyyn + 15mm kipsilevysoirot putkien välitilaan, rakojen täyttö massalla ja pintalevyn liimaus.” Öööh.

Ainakin paljon olemme saaneet kommentteja siitä, että yläkerta todella tarvitsee lämmityksen. Sen olemme huomanneet kovimmilla pakkasilla kotonakin – mutta vain kovimmilla pakkasilla. Silloin taas täällä olisi jäädytty kalikoiksi ilman.

LVI-suunnittelijamme kertoi, että jos lattialämmitys tulee sekä ylä- että alakertaan, putkimiehen kannattaa asentaa se (eikä lattialämmitys-firman), koska kilometrit maksavat aina paljon ja putkimiehellä on aina muutakin työtä meidän talossa. Jos kyseessä olisi vain alakerta, lattialämmitys-firman kannattaisi asentaa se, koska he ovat todennäköisesti nopeampia.

Saimme Turunmaan lämpötalolta Nereus-lattialämmitystarjouksen. Alakerta maksaisi 2900 euroa, yläkerta toisi hintaa lisää 1110 euroa. Luulin ensin, että hintaan ei kuulu asennus mukaan, mutta kuuluu siihen. Siihen kuuluu käynnitkin, 1 per kerros. Neliöhinta 25 euroa on samansuuruinen kuin verkossa on esitetty lattialämmityksen hinnaksi.

Lämminvesivaraaja

Saariston kaivonporauksesta arveltiin, että meille riittäisi 180-litrainen moduulikoko, niin että meidän ei tarvitsisi hankkia erillistä lämminvesivaraajaa. Meille kun ei tule poreammetta eikä mitään senkaltaista. Toisaalta moni on kommentoinut, että aina tulee ensin hankittua liian pieni varaaja, ja sitten joutuu jälkikäteen kuitenkaan ostamaan isomman. En ihan tiedä.

Meille tulee nyt sitten erillinen lämminvesivaraaja. Se on tietenkin paljon kalliimpi, mutta hinta nousee moninkertaiseksi, jos sen laittaa jälkikäteen. Ja käytännössä niin moni on talossaan joutunut tekemään.

Mitä villaa taloon, mistä ja milloin?

Taloon laitetaan yleensä puukuituvillaa tai mineraalivillaa. Panu Kaila suosittelee ensimmäistä, mutta ei hän jälkimmäistäkään suoraan tyrmää.

Selluvilla hengittää, kun taas mineraalivillan hengittävyys on kyseenalainen. Jos tulee vesivahinko, vesi hengittyy puukuituvillasta pois, mutta mineraalivilla alkaa homehtua eikä päästä kosteutta ulos. Puukuituvillan ongelma taas on, että se elää enemmän eli kutistuu ja muuttaa muotoaan.

Hongalla on vakioratkaisuna osin puukuituvilla, osin mineraalivilla, ja jätin meidän toimituksesta pois ne mineraalivilla-jutut. Alapohjan suhteen jäin kuitenkin miettimään.

Honka laittaa vakiona alapohjaa mineraalivillaa, koska puukuituvilla painuu aina jonkin verran alaspäin. Hirsirakennuksessa lattianrajassa voi alkaa siitä syystä tuntua vetoa, koska hirsirako paljastuu silloin, vaikka sitä ei päältäpäin näekään.

Luulen kyllä silti, että laitamme puukuituvillaa alapohjaankin. Meillä on painovoimainen ilmanvaihto, joten on ihan hyväkin, että korvausilmaa tulee jostain, ja onhan meillä lattialämmityskin.

Rakennusmestarimme mukaan sekä mineraalivilla että puukuituvilla ovat alapohjassa hyviä. Mineraalivilla on siitä varma, että se pysyy muodossaan. Puukuituvilla taas hengittää.

Serkkuni oli sitä mieltä, että kun talomme on tarkoitus hengittää, puukuituvilla on ainoa hyvä vaihtoehto. Alapohjan voi myös rakentaa monella eri tavalla. Lattian voi tehdä niin, että se rakennetaan umpeen, jätetään vain kolo, josta sitten puukuituvilla puhalletaan sisään, ja silloin paikkaan tulee alipaine, eikä villa enää kutistu. Toinen vaihtoehto on puhaltaa villa kosteana, jolloin se ikään kuin liimaantuu kiinni eikä kutistu silloinkaan.

Täytyy ottaa selvää, miten lattia Hongalla tehdään. Olen pihalla koko puukuituvillan käytännön laittamisen kohdalla ylipäätään.

Puukuituvillassa on se ihana puoli, että kun rakennuksen elinkaari on lopussa, puukuituvilla voidaan käyttää uudestaan eristeenä tai sitten maanparannusaineena.

Olen muuten luullut, että sellu- ja puukuituvilla ovat sama asia. Eivät ne vissiin olekaan. Hmm?

Päädyimme siihen, että taloon tulee villaksi kaikkialle puukuituvillaa, myös alapohjaan. Toisaalta lattialämmityksen vuoksi alapohja ei mitenkään hengitä, mutta no, laitettiin se kuitenkin.

Hongalta tulee villa yläpohjaan ja niihin ulkoseiniin, jotka eivät ole täyttä hirttä, ja olin ihan öönä, mitä kautta sitten tulee alapohjan villa. Lisäksi sain vielä kuulla, että väliseiniinkin tulee aina villaa, äänieristyksen vuoksi.

Hmm. Jos seinät ovat lautaa molemmilta puolilta, tarvitaanko sitä villaa sinne väliin. Puu eristää jokseenkin hyvin. Ainakin meidän pikkumökissä, jossa ei ole villaa mutta lautaa rungon molemmin puolin, ääniä ei kauheasti kuulu. Ja toisaalta jos äänieristys on sitten talossa huono, tulos on sietämätön ja hirveä. Inhoan kaikuvia ja läpikuuluvia taloja. Toisaalta se kaikuminen ja äänien kuuluminen johtuu pitkälti pintamateriaalina käytetystä kipsilevyistä, joiden luoma äänimaisema koteihin on maailman kammottavin. Kyselen asiasta vielä muilta mielipiteitä.

Kyselin asiasta mielipiteitä sieltä ja täältä. Pikkumökissämme kävimme huutelemassa, että miten ääni kuuluu. Päädyimme siihen, että laitamme väliseiniin villan. Sitä olisi hyvin hankalaa laittaa jälkikäteen, ja inhoamme yli kaiken metelikkäitä taloja.

Käytännössä meillä meni niin, että jossain vaiheessa meille tuli pieni ohjenivaska villasta Ekovillalta. Saatekirjettä ei ollut mukana, mutta Hongan merkki oli yhdessä paperissa, joten päättelin, että Hongan-toimituksestahan on kyse. Soitin sitten kyseiseen firmaan, sieltä käskettiin soittaa Ekovillan lähimpään toimittajaan, ja siellä tiedettiin hyvin meidän talon projekti. Samalla sain sitten tilata muut villat taloon, joskin ensin piti tietenkin pyytää rakennusmestaria laskemaan tarvittavan villan määrää.

Honka ei toimita Ekovillaa heidän hirsipakettinsa mukana, vaan minun pitää itse tilata villa noin kolme viikkoa ennen toimitusta. Käytännössä urakoija siis sanoo, että tuolloin-ja-tuolloin tarvitaan villaa, ja sitten minä alan soitella.

Yläpohjaan (eli katon alle) sekä ulkoseiniin tulee puhallusvillaa, samoin alapohjaan. Väliseiniin tulee levyvillaa.

Yhtäkkiä tajusin, että unohdin kysyä yläkerran lattiasta. Tuleeko sinne jotain villaa?

Välipohjaan eli yläkerran lattiaan laitetaan usein villaa, ei aina, ja silloin kyse on taas äänieristys-villasta. Sitä tulee 10 cm paksuudelta (lukuun ottamatta niitä osia yläkerrasta, jossa päällä ei ole yläkertaa vaan kattorakenteita). Tämän kaiken villan voi laittaa puhallusvillana tai levynä. Jos sen laittaa levynä, yläkerran lattian voi tehdä valmiiksi ennen kuin aletaan rakentaa yläpohjaa, jolloin rakentajat saavat telineensä sun muut pysymään aloillaan. Toisaalta se lattia, varsinkin lautalattia, pitää suojata hyvin, jotta se ei kärsisi telineistä. Jos lattiaan tulee puhallusvillaa, se tulee samalla kuin katonkin, ja silloin lattiaa ei tehdä valmiiksi tässä vaiheessa vaan sen päälle laitetaan vain jotkin levyt rakennustikkaita sun muita varten.

Kun projekti eteni ja tuli villan aika, rakentajamme hoitivat pääasiassa villamiesten kanssa aikataulujen sopimiset. Käytännössä villan pitää sitten kuivua rauhassa pari päivää, joten rakentajamme ottivat villapuhalluksen kohtaan viikon loman. Siihen päädyttiin, että puhallusvillaa tulee paitsi Hongan toimituksen verran (katto, ulkoseinät) myös alapohja sekä lisäksi välipohja. Välipohjan olisi voinut laittaa myös levynä, mutta se tulee halvemmaksi puhallettuna, jotta rakentajien työtunteja ei mene villalevyjen leikkuun.

Kaikissa lattioissamme pidetään viimeiseen saakka vain vanerit päällä, ja kaikki seinät yms. tehdään valmiiksi ennen kuin lattiaan laitetaan ihan lopullinen lautaparketti.

Kipsilevyt ja kipsivalu lattiaan sekä betonivaluja – ja vaihtoehto kipsille

Jään lattiarakenteiden suhteen koko ajan vähän kuin housut kintuissa kiinni, sillä koko ajan siinä tapahtuu jotain, josta en tiennyt yhtään mitään aiemmin. Muun muassa kosteisiin tiloihin piti laittaa lattian alle betonivalu (muuhun taloon ei). Betonivaluun tulee sitten lattialämmitysputket. Muualle taloon taas tulee kipsilevyt, niiden päälle lattialämmitysputket, ja niiden päälle kipsivalu. Kipsivalun sijaan voisi myös olla kipsilevyjä, mutta niiden pilkkominen raksuttaa taas paljon työmiesten tuntitaksaa. Valettu lattia myös jakaa lämpöä tasaisemmin. Kipsilevyjen alla on villa, ja kipsivalun päälle tulee lautaparketti.

Koko kipsilevy-juttu oli minulle hiukan ufo asia. Niitä nyt sitten sinne lattiaan joka tapauksessa tulee.

Kipsilevyjä saa mistä vain, joskin niidenkin hintaa kannataa kilpailuttaa. Kipsivalun tekijöitä oli hiukan työlästä hankkia; joitain absurdeja tahoja löysin Googlella ja erilaisilla Yrityshaku-sivustoilla. Ilmeisesti käsitteellä pumpattava kipsilattia ja kipsimassa löytyy paremmin tietoja. Knaufin sivuilla myydään ”pumpattavaa kipsiainespohjaista lattiamassaa” ja ”lattiakipsejä”.

Kun otin sähköpostilla yhteyttä Knaufiin, joka myy tarvikkeita kipsivaluun, he lähettivät raisiolaisen Tmi Rakennus Laineen yhteystiedot. Knaufin materiaali-sivulta olisi löytynyt lisää yhteiskumppaneita. Sähköposti-vastaus tuli myös Oy Line-Ma Ab:lta Porvoosta. Kun sain tarjouksia, hinta oli kokonaiskustannuksiltaan aivan valtava – 30-50 euroa neliö. Sen lisäksi olisi sitten vielä tullut lautaparketti, sekin 40-50 euroa neliö, ja yksi pelkästään tarvikkeiltaan yhteensä tonnin hintainen kipsilevykerros maalämpöjuttujen alle, ja rahat olivat tietenkin tässä vaiheessa vähissä.

Paria päivää ennen kuin piti tilata tällaisen lattian tarvikkeet löin jarrut pohjaan. Kun äimistelin hintoja, sain urakoijalta kuulla, että halvimmalla pääsisi, jos laittaisi sittenkin lautalattian.

Lankkulattian alle ei tarvita kuin tiheä harvalaudoitus (joka tarvittiin harvempana myös kipsilevy-lautaparketti-ratkaisussa) ja paperi, ja sitten tulisi lattialämmitysputket metallikouruissa. Ja sitten tulisi vain lankut päälle. Kaikki mielipuolisen hintaiset kipsijutut jäävät välistä pois. Lankut maksavat per neliö huomattavasti vähemmän kuin lautaparketti, ja alta häviäisi seitsemän tuhannen euron verran ratkaisua pois. LVI-suunnittelija ja lattialämpöfirma tietenkin hyppäävät tästä ratkaisusta kattoon, sillä lauta eristää turhan paljon lämpöä pois, mutta käytännössä lämpö vain siirtyy hitaammin asuintilaan.

Kyselin asiasta, ja muuten näytettiin vihreää valoa, paitsi että Nereus ei suostu asentamaan tällaista lattialämmitystä. Nereukselta meinattiin, että voin kyllä saada lautalattian – mutta sen alla täytyy sitten taas olla se kipsijuttu. Tarvikkeet heiltä kyllä saa metallikouru-systeemiin, paitsi ilmeisesti niitä metallikouruja. Mistä minä nyt sitten taion uuden lattialämmitysfirman? Ja miten se kaikki suhteutetaan keskenään? Löytyykö jostain irto-metallikouru-asentaja Nereuksen putkille?

Talo-urakoijamme kommentoi, että he pystyvät itse asentamaan ne, kunhan putkimies kytkee sitten putket kiinni. Huh huh.

Kylmä kellari

Turunmaa lämpötalo pelotteli, että puolilämmin kellarimme tulee olemaan todella kylmä ja kostea loukko, kun sinne ei laita lämmitystä. Pelästyin – ajattelin arkistoida siellä paperitavaraa, eikä kylmyys haittaa mitään mutta kosteus kyllä.

LVI-suunnittelijamme kuitenkin rauhoitteli, että siellä on niin paljon ilmanvaihtoventtiileitä, että ei siitä mitenkään kostea tule.